Tätä Mari Kallioinen kuulee usein lajissa, jota ei heti liitetä naisiin: "Näytä haba!"

Jyväskyläläinen Mari Kallioinen, 36, teki äskettäin lisäpainoleuanvedon Suomen ennätyksen naisten 50.1–60.0 kilon painosarjassa. Kallioinen veti leuan 49 kilon lisäpainolla. Suomen ennätys oli Kallioiselle jo toinen.

Sillä irtosi paikka maailmanmestaruuskilpailuihin, joissa Kallioinen sijoittui sarjassaan toiseksi (tulos 48 kg).

– Olin ihan fiiliksissä! Nostin omaa ennätystäni kolme kiloa helmikuun suorituksesta, jolla tein myös Suomen ennätyksen. Kaikki oli juuri niin kohdallaan kuin voi olla. Oli jopa vähän epäuskoinen olo, että menikö se oikeasti, ja kyllähän se meni.

 

Kallioisen mukaan hyvä kisasuoritus on leuanvedossa ennen kaikkea kehittävän harjoittelun tulosta.

– Kaikki lähtee siitä, että harjoittelu on riittävän pitkäkestoista ja että jokainen harjoitus tuottaa tulosta. Henkisen kantin on oltava kohdillaan, jotta suorituksen pystyy toteuttamaan ja saa sen itsestään irti kilpailutilanteessa. Jännityksestä saa omanlaisensa boostin suoritukseen, vaikka se toisaalta myös häiritsee suoritusta. Yleensä kilpailutilanne tuo uuden ennätyksen.

 

Fysioterapeuttina työskentelevä Kallioinen hyödyntää ammattiinsa kuuluvaa asiantuntemusta leuanvedon tavoitteellisessa harjoittelussa ja on itse oma valmentajansa.

– En harjoittele kenenkään ohjauksessa, vaan olen osittain oppinut lajiin ammattini kautta. Harjoittelu on puhtaasti voimaharjoittelua.

Kallioisella ei ole kilpaurheilutaustaa, mutta hän harrastaa liikuntaa aktiivisesti ja monipuolisesti. Vapaa-ajalla Kallioinen muun muassa retkeilee ja vaeltaa, juoksee sekä käy avannossa ja kuntosalilla.

 

Leuanveto löytyi ystävän kautta.

– Olen oikeastaan aina vetänyt leukoja. Ystäväni, joka oli kilpaillut leuanvedossa ennen minua, heitti kolme vuotta sitten ilmoille idean, että lähtisin kokeilemaan lajia hänen kanssaan. Hyvän ystävän tsemppauksen ja kannustuksen ansiosta olen ylipäätään lähtenyt kilpailemaan. On ollut hienoa saada selville, kuinka paljon voimaa voikaan kerryttää, kun lähtee harjoittelemaan tavoitteellisesti.

 

Vaikka leuanveto on yksilölaji, Kallioiselle ystävät ja treenikaverit ovat tärkeä osa niin harjoittelua kuin kilpailemistakin.

– Olen tutustunut lajin parissa moniin hyviin tyyppeihin, joiden kanssa meillä on hyvä naisporukka. Jyväskylän alueella meitä on useampi kilpailija. Olemme järjestäneet yhteistreenejä, jotka ovat aivan loistavia. Fiilis ja energia on treeneissä superhyvä. Myös kilpailuissa naisten keskinäinen kannustus on nostattavaa.

Kallioista kiehtoo leuanvedossa mahdollisuus testata omia rajojaan. Voiman lisäksi laji vaatii mielen lujuutta ja tahtoa tehdä töitä pitkäjänteisesti lyhyen kisasuorituksen eteen.

– Leuanveto sopii ihmiselle, joka haluaa testata omia rajojaan ja viehättyy voiman kehittämisestä. Näen tämän itsensä ylittämisenä. Laji vaatii myös tahdonvoimaa, kurinalaisuutta ja tekniikkaa. Leuanveto on myös painoluokkaurheilua. Itse pudotin pari kiloa painoa ennen Espoon SM-kilpailua päästäkseni alempaan painosarjaan.

 

Leuanvetoa ei pidetä naiselle tyypillisimpänä lajivalintana. Kallioisen mukaan tämän huomaa myös ihmisten reaktioista.

– Usein hämmästellään, että nainen kykenee vetämään leukoja ja vieläpä lisäpainolla. Lajivalinta herättääkin kummastusta, mikä on toisaalta ihan hauskaakin. Aika usein minulle nimittäin sanotaan, että näytä hauis!, Mari Kallioinen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .