Tunnettu poliitikko kiipesi Jyväskylän yliopiston katolle katsomaan Dr. Feelgoodin konserttia – "Menimme huoltoluukusta sisäkaton päälle ja olimme suoraan eturivin kohdalla"

13-vuotias Ahti Ruoppila halusi kuulla suosikkiyhtyeensä hinnalla millä hyvänsä, mutta lompakossa asui Matti.

Pahamaineisesta imagostaan, energisestä lavaesiintymisestä ja blues- ja punksävytteisestä rockista tunnettu Dr. Feelgood esiintyi Suomessa ensimmäistä kertaa 1975. Tuolloin paikkoina olivat Helsingin Kulttuuritalo, Riihimäen Riutta Ja Oulun Kuusrock. Vuotta myöhemmin bändi nousi lauteille Jyväskylän yliopiston juhlasalissa, joka oli noihin aikoihin suosittu keikkapaikka.

13-vuotiaalla, nykyisellä SAK:n alue- ja järjestöasiantuntijalla Ahti Ruoppilalla oli kova halu keikalle, mutta lompakossa asui Matti.

– Bändi oli nähtävä, olinhan juuri sinä kesänä ostanut ensimmäisen lp-levyni ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltani Lontoosta. Levy oli nimenomaan Dr. Feelgoodin Malpractice (kuvassa).

Ruoppilalla ei mennyt sormi suuhun. Yliopiston rakennukset olivat tuttuja Norssin käyneelle nuorelle miehelle ja hän päätti kiivetä ystävänsä kanssa yliopiston juhlasalin katolle.

– Sieltä huoltoluukusta menimme sisäkaton päälle ja olimme suoraan eturivin kohdalla katsomassa keikkaa. Musiikki oli maagista nuoriin korviini, ja Wilko Johnsonin robottimainen lavakarisma tunkeutui ja välittyi Alvar Aallon suunnittelemien kattorakenteiden ja akustiikkakolojen läpi, Ruoppila muistelee.

Jossain välissä pojat innostuivat niin, että katon tukiparren päällä ollleet vanerilevyt notkahtelivat pahaenteisesti.

Back in The Night -kappaleen aikaa eturivin katselijoiden niskaan taisi tipahdella roskia näköalakolostamme.

Ruoppila kertoo keikan piirtyneen tarkasti muistin kovalevylle.

– Sali oli täysi, ihmiset jorasivat sen minkä yliopiston juhlasalin istumapaikoilla nyt on mahdollista. Tuntui kuin Jyväskylä olisi mennyt askeleen kohti kansainvälistä meininkiä. Noina vuosina kun ulkomaalaisia näki lähinnä Harjun yleisurheilukisoissa.

Jyväskyläläinen Vesa Niemi hehkuttaa niin ikään keikkaa. Hän istui katsomossa ja tunsi keikan melkein räjäyttävän tajunnan.

– Wilko Johnson komppasi sormillaan Telecasterista niin terävät soundit, ettei mitään rajaa. Hän ei ollut mikään soittotaidon huippunimi, mutta hänellä oli valtava energia soitossa. Ukko kulki koko ajan edestakaisin kuin kiskoilla maanisesti hypäten välillä ilmaan ”spagaattihyppyjä”.

– Lee Brilleaux lauloi nuhjuisessa, vaaleassa, kapeassa pikkutakissaan viskin polttamalla äänellään. Välillä hän nykäisi blueshuuliharpun povitaskusta ja tempaisi kunnon soolon. Niin energistä esiintymistä en ollut vielä nähnyt, tuolloin Säynätsalossa asunut Niemi kertoo.

Kun Dr. Feelgood esiintyi seuraavana vuonna Korpilahden Nelospirtillä, tanssipaikan ”humppavahvistimille” tarkoitetut sulakkeet pettivät pariin otteeseen. Saarijärven Kisasuojassa bändi konsertoi 1983.

Sarjassa muistellaan maakunnassa vierailleita kansainvälisiä julkkiksia. Jos sinulla on kokemuksia (esimerkiksi valokuvia) Dr. Feelgoodin vierailuista Keski-Suomessa, kerro niistä: tanaan@keskisuomalainen.fi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .