Ukkometson tulipalo vuonna 1981 toi Jyväskylän keskustaan dramaattisen näyn – eliittiravintolan toiminta päättyi liekkeihin, mutta tarinat elävät

Riehaantuneet liekit tavoittelivat mustaa taivasta Jyväskylän Sokoksen yllä sunnuntaita vasten yöllä 29.11.1981. Tavaratalon yläkerroksessa sijaitseva ravintola Ukkometso oli ilmiliekeissä, ja jumalaton kuumuus hohkasi Kauppakadulle.

Kauppakadun toiselta puolelta Jyväshovin hotellivieraat evakuoitiinkin pikaisesti palon leviämisen varalta.

Keskimaan omistamassa Ukkometsossa tarjoilijana 1975–80 työskennellyt Eeva-Riitta Kuusela havahtui kotonaan Yliopistonkadulla yölliseen soittoon: ”Ukkometso palaa!”

 

Kuusela soitti palosta muutamalle Ukkometsossa työskennelleelle ystävälleen ja he kerääntyivät katselemaan paloa.

– Se oli pelottavan näköistä. Tuli hetkeksi tunne, että koko keskusta voi palaa, Kuusela muistelee.

Henkilövahingoilta vältyttiin, sillä palo roihahti vasta osuuskaupan oman pikkujouluväen poistuttua Ukkometsosta.

Tavaratalokin säästyi suuremmilta vahingoilta, mutta vuonna 1962 perustetusta Ukkometsosta ei jäänyt paljon muuta jäljelle kuin hiiltyneet hopeatarjottimet. Maineikas ravintola lopetti toimintansa tulipaloon.

 

Ukkometson loiston päivinä viidennessä kerroksessa sijainneeseen ravintolaan mentiin hissillä. Jos ravintolavieras oli ylittänyt soveliaan juhlakunnon, portieerit ohjasivat hänet suoraan toisella hissillä takaisin alakertaan.

Narikan onnistuneen ohittamisen jälkeen tyylikäs hovimestari ohjasi pitkään iltapukuun sonnustautuneet naiset ja tummaan pukuun sekä kravattiin ahtautuneet miehet valkoliinaisiin pöytiin.

Pöytiin ei rynnätty sikin sokin tai ilman varausta.

– Pariskunnat sijoitettiin samaan pöytään, ja yksinäisillä miehillä ja naisilla oli omat pöytänsä, Kuusela kertoo.

Liikemiehet toivat yritysvieraitaan laaturavintolaan, eivätkä pihistelleet laskuja kuitatessaan.

– Tehtiin kovasti töitä ja saatiin reilusti tippiä, Kuusela muistelee.

Jos väriviina valskasi laseista tai suupielistä pöytäliinalle, tarjoilijat kiirehtivät hätiin ja huolehtivat, ettei pöydän pinta näy uuden liinan vaihdon aikana.

 

Kello 11–14 tarjoiltu lounas venähti joillakin ruokailijoilla niin pitkäksi, että se vaihtui pulu-ullakoksi ja lintuvintiksi kutsutussa ravintolassa lennosta illalliseksi. Osa herroista malttoi jättää pöytänsä saunassa käynnin ajaksi.

Ruokalistalla sormi harhaili usein kohtaan Jättiläis-grillipihvi à la Ukkometso, 47 markkaa.

Ruuan kyytipojaksi osoitettiin Mateus Rosé -pullo 48,80 markalla. Jälkiruuaksi maiskuteltiin Cordon Bleu -konjakkia vuoden 1980 listahintaan 37,80 markkaa.

Viinan mittaus oli millintarkkaa puuhaa, sillä Alkon tarkastajat tekivät valvontaiskuja.

– Silloin kaikki tarjoilijat käännytettiin takaisin viinikassalle, jossa tarkastettiin, onko lasissa tasan neljä senttiä alkoholia. Ne alkoholitarkastajat olivat sellaisia kuninkaita, Kuusela naurahtaa.

Suurten firmojen juhlissakin oli kuninkaallinen meininki. Tarjoilijat etenivät kuin Englannin hovissa rivissä kohti pöytiä ja aloittivat tarjoilun hovimestarin nyökkäyksestä.

 

Jyväskylän mittakaavassa Ukkometso oli eliittiravintola, mutta kaikki suuren maailman villitykset – kuten seisova pöytä – eivät olleet ehtineet 1970-luvulla Keski-Suomeen.

Tarjoilijat katsoivat noloina toisiaan, kun ajan suurjulkimo Lenita Airisto tivasi lounaalle tullessaan kimakalla äänellään: ”Ettekö te tiedä, mikä on huurrepöytä?”

Muitakin työtapaturmia sattui, kun rasvaiset ruuat ja huurteiset juomat tarjoiltiin luistavilta hopeavadeilta.

– Yhdellä vappulounaalla kopsahti syöttötuolissa olevan lapsen päähän jääkylmä kossunapsu. Lapsi huusi kuin syötävä, Kuusela kertoo.

 

Ukkometso kärysi pahoin jo ennen paloaan.

– Kynttilät paloivat. Orkesteri poltti. Pöydissä ja baarissa poltettiin, Kuusela köhii entisaikojen savuverhoa.

Tupakkatauoillaan tarjoilijat katsoivat kaihoisina ikkunasta, kun toisensa tansseista löytäneet ihmiset lähtivät ravintolasta, ja rakkauden valot syttyivät kadun toisella puolella hotellin ikkunoissa. Joka iltaiset tanssit päättyivät puoli kaksi viimeiseen valssin ja hissiin tallusteluun.

Hovimestarikoulun käynyt Eeva-Riitta Kuusela aloitti hovimestarina vuonna 1980 Jyväshovissa, jossa elettiin 80-luvun nousukauden huumaa.

 

Keskisuomalainen muistelee kymmentä edesmennyttä jyväskyläläistä ravintolaa juttusarjassa. Muistele kanssamme ja laita meille muistosi Ukkometsosta osoitteeseen tanaan@keskisuomalainen.fi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .