Vangitsevan pikajuoksijan ilta

Nikita Boriso-Glebsky, Eri Klas

Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti

Keuruun uudessa kirkossa 12.7.2011
Tahtomattani olin ladannut äärimmäisen kovat odotukset Jyväskylän Kesän avajaiskonsertille, joka tänä vuonna järjestettiin Keuruulla. Ilta tarjosikin hienoja hetkiä luonnonvoimien niitä vieläpä salamoin ja jyrähdyksin säestäessä.

Arvo Pärtin Fratres edusti ohjelmiston nykymusiikin osaa. Teos oli hengellisessä tunnelmassaan hyvä jatko Keuruun seurakunnan kirkkoherran avajaissanoille. Lyömäsoittimet ja jouset vuorottelivat varsin vähäeleisellä tavalla liikkeelle lähtevässä teoksessa. Lyömäsoittimet edustivat säilyvää elementtiä, kun jousisto puolestaan kasvoi pikkuhiljaa soivaan, elävään musiikkiin. Lopussa se vaipui taas takaisin minimalismiin, kuin sulkeakseen ympyrän. Kapellimestarin olemuksellaan vahvistama teoksen levollisuus auttoi myös yleisöä kiinnittämään huomion teoksen yksinkertaiseen kauneuteen.

Todennäköisesti konsertin odotetuin hetki koettiin Johannes Brahmsin Viulukonsertto D-duurin alkaessa, kun viulusolisti, Sibelius-viulukilpailunkin valloittanut Nikita Boriso-Glebsky asteli yleisön eteen. Tuntui, että konsertissa päästiin nyt tositoimiin. Orkesteri johtajineen kelasi sopivan energian ensimmäisen osan alkuun. Boriso-Glebskyn kelpasikin rakentaa soolonsa tämän päälle.

Boriso-Glebskyn esiintyminen oli sanalla sanoen vangitsevaa. Kriitikko tiedostaa kokevansa jotain harvinaislaatuista silloin, kun havaitsee itsessään tietyn tunteen, huuman, josta ei halua päästää irti.

Ensimmäisen osan loppupuolella, vielä kun huikea kadenssikin odotti alkuaan, mieleeni hiipi ajatus, löytyisikö nuoren miehen soittimesta ja sydämestä uusia paukkuja vielä jäljellä oleviin osiin.

Solisti olikin, kuin olisi juossut hurmoksessa sadan metrin pikajuoksun sata kertaa peräkkäin, väsymättä. Intohimo, taiturillinen ilmaisu ja uskollisuus teokselle säilyivät loppuun saakka. Tulevaisuudessa, ajan kuluessa ja kokemuksen karttuessa nuorimies oppineekin kuitenkin jakamaan voimansa - samalla myös yleisön voimat - kuin työn alla olisi kymmenen tuhannen metrin taival.

Illan lopuksi kapellimestari Eri Klas järjesti orkesterille vielä hikisen iltapuhteen Beethovenin Sinfonia nro 3 Es-duurin muodossa. Kokenut kapellimestari otti estradin haltuunsa lempeällä, jämäkällä ja rohkaisevalla otteella.

Klas johti tilaisuuden loppuun saakka kuten konkarilta saattaa odottaakin ja takasi yleisölle positiivisen ja täyteläisen Kesän avajaisillan päätöksen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tänään

Nämä biisit Tuure Kilpeläinen tekisi kollegoilleen JouluCircukseen – "miehekäs, herkkä vyörytys" ja maalauksellinen murhaballadi

Seurahuoneen disko taisteli Raatikellarin kanssa asiakkaista aikana, jolloin keskiolut oli vielä kortilla

Viitasaaren joulunavaus ja kääntösillan siunaus samalla kertaa – soppatykistä lämmintä keittoa ja päälle glögiä

50 vuotta täyttävä arkkitehti Leena Rossi kertoo Alvar Aallon vaikuttaneen häneen lapsesta lähtien – nämä kohteet Jyväskylästä sopisivat maailmanperintökohteiksi

Näyttelijä-laulaja Jussi Lampi matkustaa Keski-Suomeen "yhden miehen ylivoiman" takia: "Näin hyvän ystävän löytäminen aikuisena on harvinaista"

Lähipiiri patisti Oku Luukkaisen, 34, lääkärin pakeille, ja diagnoosiksi tuli uniapnea – “Pahimmillaan olin hengittämättä yli minuutin”

Kolumni: Big Brother lopettaisi suhteen heti

Pauno Paajala on maanantaina alkavan Rattikärpänen-tv-ohjelman sankari – ajoi elämänsä raskaimman matkan viime elokuussa

Tämä oli se kerta, kun lintubongarit käyvät luontokuvaajan luonnon päälle – mutta lopulta sinnikkyys palkittiin: "Tunnin, puolentoista välein se kuitenkin aina piristyi"

Kolumni: Synnyttikö visailu presidentinkin? – Tuttu juttu Shown katsominen tuntuu aikasiirtymältä 90-luvulle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.