Villasukkaa syntyy jo aamukahvilla – vain yhdessä paikassa suosittu sukkabloggaaja ei neulo

Laukaalainen Katja Korhonen osallistuu Leppäveden neulojaryhmän mukana sukankudonnan SM-kisoihin.

Katja Korhonen, 38, on aamuihminen. Vaikka myyntisihteerin työt jyväskyläläisessä autoliikkeessä alkavat vasta kymmeneltä, herää hän jo viiden–kuuden aikoihin.

Aamu rivitalossa Laukaan Leppävedellä alkaa kuten tuhansissa muissakin suomalaiskodeissa: kahvi tippumaan, jotta viimeisetkin unenrippeet karisevat. Mutta sitten tapahtuu jotain erilaista. Siinä missä joku levittää pöydälle kahviseurakseen sanomalehden ja toinen avaa kännykän, ottaa Korhonen käsiinsä kutimen. Aamukahvia siemaillessa alkaa syntyä uusia kerroksia sukkaan.

– Jos on kiireinen päivä, aamu voi jäädä päivän ainoaksi hetkeksi kun ehdin neuloa, Korhonen sanoo.

Töissä hän ei neulo, mutta melkein kaikkialla muualla, jossa voi – tai pitää– istua hetken paikoillaan. Autossa kyydissä olleessaan, odotushuoneissa, kotona television ääressä.

– En osaa enää olla neulomatta. Ja parantaahan se muistia, kun tekee kahta asiaa yhtä aikaa: neuloo ja katsoo televisiota.

Korhonen tekee lähes pelkästään sukkia. Neulojana hän on itseoppinut: ensimmäiset sukat syntyivät yhdeksän vuotta sitten langan vyötteen ohjetta seuraten. Neljä vuotta sitten Korhonen teki ensimmäiset kirjoneulesukkansa ja jonkin aikaa valmiita malleja tehtyään alkoi itse suunnitella niitä. Ensimmäiset olivat Lohenkalastajan sukat. Entinen työkaveri pyysi tekemään sellaiset lahjaksi ystävälleen, joka kalastaa lohia.

– Kun sukat olivat olleet ensimmäistä kertaa jalassa, hän sai yli seitsemänkiloisen lohen.

 

Kuvioiden suunnittelu on piirtämisestä ja matematiikasta pitävästä Korhosesta mielenkiintoista ja hauskaa. Molempia taitoja tarvitaan, kun idea siirtyy paperille.

Inspiraatio saattaa iskeä missä vain. Sukkiin on siirtynyt niin hupaisa koiran lelu kuin edesmennyt formulatähtikin. Korhonen suunnittelee kuvion isolle ruutupaperille silmukka kerrallaan.

– Suurin työvaihe on ohjeen puhtaaksikirjoittaminen. Sen teen muita varten, itse pystyisin neulomaan ruutupaperiakin seuraten.

 

Kolme vuotta sitten Korhonen ryhtyi pitämään Facebookissa sukkablogia My little unique sock corner. Siellä hän jakaa suunnittelemiaan ohjeitaan kaikille halukkaille. Sivusto on suosittu: seuraajia on yli 8 000.

– Monesti on kysytty, miksi jaan ohjeitani ilmaiseksi. Siksi, koska on kiva nähdä omia mallejani muiden neulomina ja kokea heidän ja omaakin onnistumisen iloa.

Sukkiakaan Korhonen ei tee tilauksesta, vaikka saisi niitä varmasti hyvin kaupaksi.

– Nautin, kun saan neuloa omaan tahtiin. Alussa tein muutamat tilaussukat ja huomasin, että aikataulusta tuli stressiä eikä neulominen ollut enää kivaa.

Sukat menevät lahjoiksi läheisille ja ovatpa työkaveritkin saaneet osansa. Viime jouluaattona Korhonen päätti ilahduttaa sukkaparilla niitä, jotka joutuivat olemaan töissä. "Sukkatonttu" kävi yllättämässä muun muassa lähikaupassa, huoltoasemalla ja keskussairaalassa.

Villasukan neulominen ei ole pelkkää yksinäistä puuhaa kotona, se on hauskaa myös yhdessä. Leppävedellä joukko naisia on perustanut oman neulepiirin, jossa tehdään käsitöitä ja tavataan toisia kerran viikossa. Muutakin mukavaa tehdään yhdessä: syyskuussa naispoppoo osallistuu sukankudonnan SM-kisoihin Orimattilassa. Korhosen työnantaja sponsoroi kilpailumatkaa antamalla käyttöön tila-auton. Kisaan voi osallistua yksilönä tai ryhmänä.

– Me osallistumme ryhmänä. Palkintona on lankaa, Katja Korhonen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .