Xenoblade Chronicles 3D

Miettikää nimeä hetki. Voitte sanoa se ääneenkin: Xenoblade Chronicles.

Eikö olekin harvinaisen vakuuttava ja jämäkkä nimi? Olisi todella suuri pettymys, mikäli peli olisi huono.

Mutta ei hätää, peli ei ole huono.

Pelin hyvyys ei tosin ole yllätys, sillä Nintendo 3DS:n Xenoblade Chronicles 3D on uusi versio neljä vuotta sitten ilmestyneestä Wii-klassikosta.

Japanilaisen roolipelin laadukkuus huomattiin jo tuolloin, mutta se myi huonosti. Wii miellettiin satunnaispelaajien huviksi, ja Xenoblade Chronicles vaatii jopa 70 tuntia suurelle seikkailulle omistautumista. Nykyään tuo Wii-versio on keräilyharvinaisuus.

Tyylilajille ominaisesti juoni kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se kerrotaan kunnianhimoisesti, polveilevasti ja eri näkökulmista.

Hurjien mekaanisten olentojen armeija hyökkää Bionis-planeetalle. Pelaaja taistelee ihmiskunnan puolesta. Ohjattavaa ryhmänjohtajaa ja oman taistelijaporukan koostumusta voi vaihdella.

Juonellisesti oleellista on myös Monado-nimisen miekan mysteerin selvittäminen.

Mikäli peli kiinnostaa, nyt tulee tärkeää informaatiota. Xenoblade Chronicles 3D toimii ainoastaan uudella 3DS XL:llä. Vain parisen kuukautta sitten ilmestyneen uuden 3DS:n prosessoriteho riittää pyörittämään Xenoblade Chroniclesia.

Peli hyödyntää myös uuteen malliin lisättyjä hartianappeja ja pyyhekumimaista C-tikkua.

XL-mallin isompi ruutu vaaditaan visuaalisista syistä. Pienemmässä kuvaruudussa pelistä ei saisi yksinkertaisesti selvää.

Xenoblade Chronicles on kaikin puolin eeppinen peli, myös näyttävyydeltään. Välillä tuntuu siltä, että 3DS XL:nkin kuvaruutu saisi olla hieman isompi, mutta kyllä sillä vanhakin pärjää. Hieman suttuista grafiikka kuitenkin on, varsinkin ihmishahmojen osalta.

Muutoksia Wii-versioon on tehty hyvin vähän. Uutta on vain kolmiulotteisuus, muutoin kyseessä on sama peli. Pelaaja joutuu suoraan tositoimiin, millä on tarkoitus opettaa reaaliaikaisen taistelusysteemin salat.

Parin ensimmäisen tunnin ajan uutta informaatiota tarjotaan muutaman minuutin välein. Se voi tuntua jopa rasittavalta, sillä muistettavaa on paljon. Tyylilajin veteraaneilla ei kuitenkaan ole ongelmia päästä peliin sisään. Valikkosysteemi on selkeä, vaikkakin omanlaisensa. Se että tutuilla asioilla on eri nimi kuin yleensä, ei ole merkittävä muutos.

Pelimaailma on taatusti riittävän suuri, jopa valtava ja ilahduttavan omaperäinen. Ihmiset ja Mechon-robotit asuvat kumpikin paikalleen jumittuneiden, toisiaan vastaan taistelleiden jättiläisten päällä. Jätit ovat niin suuria, että niille on kehittynyt oma ekosysteeminsä.

Myös tarina ja hahmot on toteutettu rakkaudella, mikä takaa seikkailun koukuttavuuden. Kyse ei ole vain taistelusta ja kostosta, vaan Xenoblade Chronicles vetoaa tunteisiin jokaisella tasolla. Tyhjänpäiväistä räimettä kaipaavien kannattaakin valita joku toinen peli. Sitä räimettä, eli taisteluja on toki paljon, mutta niidenkään suhteen ei kuljeta helpoimman kautta. Taistelusysteemi on syvällinen olematta tarpeettoman monimutkainen. Normaali varusteiden tuunaus, hahmonkehitys ja tavaroiden kerääminen kuuluvat nekin kuvioihin.

Xenoblade Chronicles 3D ei keksi tyylilajia uudelleen, eikä edes vie sitä eteenpäin. Kyseessä on taidokkaasti ja kunnianhimoisesti toteutettu perinteinen toiminnallinen japanilainen roolipeli. Mikäli sellaiset kiinnostavat, Xenoblade Chroniclesia on helppo suositella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.