Professori: Ehdollista määrätään liian helposti rikollisen elämäntilanteen perusteella

Ehdottomasta tuomiosta luopuminen tekijän henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi voi johtaa parempiosaisten erilaiseen kohteluun oikeudenkäynnissä, Matti Tolvanen sanoo.

Lain pitää olla kaikille sama, sanoo Matti Tolvanen. Laukkanen Kati

Teppo Koskinen

Tuomioistuimet ovat alkaneet ottaa "vaarallisessa määrin" huomioon rikoksen tekijän henkilökohtaiset olosuhteet ehdollista vankeutta määrättäessä, sanoo, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Henkilökohtaiset olosuhteet ja elämäntilanne voivat ratkaista valinnan ehdottoman ja ehdollisen tuomion langettamisen välillä.

– Sillä ei pitäisi olla merkitystä, onko henkilö töissä, opiskeleeko hän tai onko vakituista parisuhdetta. Jos näille asioille annetaan merkitystä, se tarkoittaa, että työttömät alkoholistit, jotka ovat syrjäytyneet, pannaan vankilaan, ja ne joilla menee muutenkin paremmin, saavat ehdollisen tuomion, Tolvanen kärjistää.

Rangaistukset on rikosoikeudessa lähtökohtaisesti annettava tekojen mukaan, ei tekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan – samasta teosta sama rangaistus, oli tekijä sitten hyvä ihminen tai paha ihminen, Tolvanen muistuttaa. Poikkeuksia voi olla perusteltua tehdä, mutta pääsäännön pitäisi olla selvä.

Yhteiskunnan kannalta ehdollinen on hyvä vaihtoehto. Se säästää rahaa ja on vankien normaaliin elämään palaamisen kannalta parempi ratkaisu kuin vankilassa istuminen. Siksi ehdollista vankeustuomiota on käytetty viime vuosikymmeninä jatkuvasti aiempaa enemmän.

Sen käyttämisessä on kuitenkin syytä pitää tiettyjä rajoja, Tolvanen sanoo.

On ensinnäkin pidettävä huoli, ettei usko oikeusjärjestelmään horju. Rangaistusten on oltava uskottavia rangaistuksia kansalaisten silmissä. Esimerkiksi raiskauksista tai lapsiin kohdistuvista törkeistä seksuaalirikoksista olisi Tolvasen mukaan langetettava ehdoton tuomio aina. Kun uhri kantaa rikoksen jälkiä lopun elämäänsä, voi näyttää kohtuuttomalta, ettei tekijä joudu tosiasiallisesti kärsimään vapausrangaistustaan, hän perustelee.

Poikkeuksen voisivat tehdä esimerkiksi tekijän hyvin nuori ikä tai tekijän erittäin huono terveydentila.

– Ei ketään kannata vankilaan kuolemaan laittaa, Tolvanen sanoo.

Edelleen Tolvasen mielestä ehdollisia tuomioita pitäisi myös muuttaa nykyistä useammin ehdottomiksi, jos tuomion saanut syyllistyy uuteen rikokseen koeaikana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.