Aasian kielien taitajista huutava pula Suomessa

Yhteisen kielen puuttuminen voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita – kiinalaituristit söivät erehdyksissä pöydän kuivakukkakoristeet.

Opas Wei Cui neuvoo Aasiasta tulevia matkailijoita Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Arkistokuva. Riikka Mahlamäki-Kaistinen

Janne Laitinen

Suomen matkailuala tarvitsee lisää kiinan kielen taitajia. Esimerkiksi Lapissa kiinalaismatkailijoita käy jo lähes yhtä paljon kuin venäläisiä. Kiinalaisturistien määrä on muutamassa vuodessa yli kolminkertaistunut.

Lapin suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris työllistää kiivaimpaan sesonkiaikaan talvella 600 työntekijää. Kiinaa ja muita Aasian isoja kieliä osaavia työntekijöitä sillä on vuosittain vain muutamia.

– Töitä olisi tarjolla kielitaitoisille. Kyllä tuohon joukkoon mahtuisi niin kiinaa ja japania kuin muitakin Aasian kieliä puhuvia, operatiivinen johtaja Rami Korhonen sanoo.

Vakavimmillaan kielimuuri voi olla turvallisuusriski, huomauttaa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen Lapin yliopistosta. Hänen mukaansa etenkin Manner-Kiinasta tulevat turistit osaavat huonosti englantia.

– Lapissa erilaiset aktiviteetit ovat tärkeä osa turismia. Kun ohjelmassa on moottorikelkkailua ja koiravaljakkoajelua, turvallisuusohjeiden ymmärtäminen on tärkeää, Honkanen sanoo.

Opiskelu vähäistä

Tarve kielitaidon lisäämiseksi Aasian kielissä on tunnustettu. Kiinan ja japanin lukio-opintoja laajennettiin, kun vuonna 2015 päivitettyyn lukion opetussuunnitelmaan lisättiin Aasian ja Afrikan kielten B3-oppimäärä.

– Uuden OPSin toivotaan kannustavan lukioita tarjoamaan lisää kieliopintoja, opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta sanoo.

Toistaiseksi kiinaa ja japania luetaan Suomen lukioissa ja peruskoulussa vielä niin vähän, ettei niiden opiskelijoita tilastoida erikseen. Mattila arvioi, että kiinaa ja japania opiskelevia lukiolaisia on vuosittain 200–300.

Kun turistilta ja asiakaspalvelijalta puuttuu yhteinen kieli, joskus syntyy kiusallisia tilanteita.

Korhonen kertoo ryhmästä mannerkiinalaisia matkailijoita, jotka vietiin jokiveneellä saareen syömään. Opas ohjasi turistit pöytiinsä ja lähti noutamaan ruokia. Pöytiin oli aseteltu koristeiksi kuivakukka-asetelmia.

– Kun opas tuli takaisin, kukat menivät hyvää vauhtia parempiin suihin. Siitä jäi meille lentävä lause: ”Don’t eat the decoration”, Korhonen kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.