Helene, 56, kyllästyi julkisen puolen jonoihin ja matkusti Latviaan lihavuusleikkaukseen

Terveysturismi on miljardibisnes, josta Suomikin voisi hyötyä nykyistä enemmän.

Norjalaiset Kjell ja Helene Bjorndalen tulivat Jurmalaan Helenen lihavuusleikkauksen takia. Kjell matkusti sairaalaan vaimonsa tueksi. Laura Oja

Mia Rouvinen

Auringonpaiste valaisee vihertävää käytävää. Ollaan Jurmalas Slimnicassa, jurmalalaisessa sairaalassa lähellä Latvian pääkaupunkia Riikaa, jonne norjalainen Helene Bjorndalenon saapunut lihavuusleikkaukseen.

Bjorndalenille tehdään mahalaukkua kaventava sleeve-leikkaus, joka maksaa sairaalassa vajaat 6 000 euroa. Suomessa sama operaatio maksaa yksityisessä terveydenhuollossa noin kymppitonnin.

– Leikkaus maksaa täällä yli puolet vähemmän kuin Norjassa yksityisellä. Julkisella puolella taas menee pitkä aika ennen kuin pääsee leikkaukseen. Minulla on varaa tähän, enkä jaksa enää odottaa, hän kertoo.

Bjorndalenin puoliso tukee hänen päätöstään, ja muut läheiset kotona ymmärtävät, miksi hän valitsi lähteä hoitoon ulkomaille. 56-vuotiaan Bjorndalenin paino on jojoillut vuosia, ja nyt se rasittaa jo hänen polviaan.

– Minulla on neljä lastenlasta. Tavoitteeni on painaa 80 kiloa ja ostaa vaatteita tavallisesta kaupasta.

Hinta ei ole ainoa mittari

Lihavuusleikkausten lisäksi ulkomaalaisia tulee Latvian muun muassa lapsettomuus- ja syöpähoitoihin sekä synnyttämään. Viisi vuotta sitten perustettuun Latvian terveysturismin verkostoon kuuluu yli 50 sairaalaa ja klinikkaa.

– Emme markkinoi edullisella hinnalla, koska siihen liittyy helposti ajatus huonosta laadusta. Markkinoimme teknologialla ja korkealla osaamisella, verkostoa johtava Gunta Uspele sanoo.

Terveysturismi on nopeasti kasvava globaali bisnes. Se on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja sen on ennustettu kasvavan lähivuosina jopa 20–25 prosenttia vuodessa.

Viime vuonna maailmalla matkusti terveyspalveluiden takia arviolta 10–14 miljoonaa ihmistä. Kansainvälinen terveydenhuollon tutkimuskeskus (IHRC) arvioi koko markkinan arvoksi lähes 90 miljardia euroa.

Halpa hinta ei ole ainoa syy terveysturismille: myös moderni teknologia, lääkäreiden ammattitaito ja erityisosaaminen sekä palvelut, joita kotimaasta ei välttämättä edes saa, motivoivat lähtemään ulkomaille. Iso merkitys on myös nopealla hoitoon pääsyllä.

Suomeen tullaan leikkauksiin

Suomessakin on yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia, joille ulkomaalaiset asiakkaat ovat merkittävä tulonlähde. Yksi niistä on yliopistosairaalatasoista erikoissairaanhoitoa tarjoava HYKSin Oy. Sen liikevaihto oli viime vuonna 6,4 miljoonaa euroa.

– Liikevaihdostamme yli viisi miljoonaa euroa tulee ulkomaalaisista potilaista. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset, virolaiset ja norjalaiset, mutta potilaita tulee ympäri maailmaa, toimitusjohtaja Markus Orava kertoo.

HYKSinin potilaita hoitavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lääkärit työaikansa ulkopuolella vapaissa tiloissa ja laitteilla. Eniten tehdään neurokirurgisia leikkauksia, syöpäleikkauksia ja gynekologisia hoitoja.

– Suomella on terveysturismissa paljon vahvuuksia: korkea terveydenhuollon taso ja infrastruktuuri sekä luotettava ja turvallinen ympäristö. Suurin haaste on se, että meitä ei tunneta, eikä meitä siten ajatella helposti vaihtoehtona suurille terveysturimin kohdemaille, kuten Saksalle, Orava sanoo.

Lue reportaasi Latvian terveysmatkailusta Sunnuntaisuomalaisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.