Myynti elintarvikkeeksi on vielä pääosin kiellettyä, mutta Suomessa on jo hyönteisruoan tuottajia.
Hyönteisiä alkaa ilmestyä suomalaisten ruokakauppojen valikoimiin ensi vuonna, kun EU:n uuselintarvikeasetus astuu voimaan vuoden alusta. Nyt hyönteisten markkinointi ja myynti elintarvikkeina on Euroopan unionin alueella pääosin kielletty. Uusi asetus tekee myynnistä sallittua mutta luvanvaraista.
Suomessa on jo käynnistetty kaupallinen hyönteisruoan tuotanto, ja hyönteisistä ollaan kiinnostuneita muuallakin Euroopassa. Arviot siitä, milloin ensimmäiset hyönteistuotteet ovat suomalaiskaupoissa, vaihtelevat ensi vuoden kesästä jouluun. Myyntilupahakemusten käsittelyn arvellaan vievän ainakin puoli vuotta.
Suomi on hyönteistaloudessa muita Pohjoismaita pidemmällä. Hyönteiskasvattajia, joilla tuotanto elintarviketeollisuutta varten on jo käynnissä, on Suomessa tällä hetkellä tiettävästi viisi. Yksi heistä on kurikkalainen Panu Ollikkala.
Ollikkala on kasvattanut kotisirkkoja nyt vuoden ajan. Kahdeksan neliön tuotantotiloissa on noin satatuhatta sirkkaa. Isännän päätyö on kuitenkin yhä sikataloudessa.
Turun yliopiston verkossa tekemän kyselyn vastaajista 70 prosenttia kertoi olevansa valmis maistamaan hyönteisiä. Noin 600 vastaajasta liki puolet oli valmis myös ostamaan niitä syötäväksi.
– Vastanneista kolmannes oli jo syönyt hyönteisiä, joten ihan peruskuluttajista ei ole kyse. On kiinnostavaa, että osa olisi valmis ostamaan maistamatta ja näkemättä tuotetta, sanoo Turun yliopiston elintarvikekehityksen koordinaattori Jaakko Korpela.
Hyönteisistä käyttökelpoisen raaka-aineen tekevät niiden ekologinen tuotanto, monikäyttöisyys ja hyvä ravintosisältö.
– Hyönteiset ovat täysipainoista ravintoa. Ne sisältävät proteiinia, niissä on hyvä rasvakoostumus ja paljon rautaa. Raudanpuute on yleinen ravitsemukseen liittyvä ongelma, Korpela sanoo.
Suomalaisyritys Finsect Oy myy maatalousyrittäjille aloituspakettia, jolla pääsee opettelemaan hyönteisten kasvatusta. Pakettiin kuuluvat kasvatuslaatikot, ensimmäiset sirkat ja opastus. Tarkoitus on saada mukaan niin paljon tuottajia, että määrä riittäisi kotimaiseen elintarviketuotantoon.
– Jos meillä ei ole kotimaista tuotantoa, kun uuselintarvikeasetus astuu voimaan, olemme tuonnin varassa, sanoo yksi Finsectin perustajista, tuotantovastaava Lauri Jyllilä.
Hyönteiskokki Topi Kairenius kertoo, että monet hyönteisistä ovat maultaan neutraaleja ja miellyttäviä. Makua voi säädellä hyönteisille annettavalla ravinnolla.
– Hyönteisiä voi syödä tuoreena, paistaa, fermentoida – valmistaa vaikka miten, Kairenius luettelee.
Hyönteisten syönti on yleistä monissa Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Yhdysvalloistakin hyönteiselintarvikkeita, kuten välipalapatukoita, on jo saanut muutaman vuoden.
Maailmanlaajuisesti hyönteisruoassa nähdään merkittäviä mahdollisuuksia proteiinin tuottamiseen nykyistä ekologisemmin.
– Hyönteisproteiinia tuotetaan pinta-alan ja veden vaatimusten suhteen tehokkaammin kuin lihaa, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi.
Hyönteistaloudessa pyritään hyödyntämään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja ylijäämää, joka muuten päätyisi biokaasuksi tai kaatopaikalle. Esimerkiksi laatuluokituksensa vuoksi kauppamyyntiin kelpaamattomat kasvihuonekurkut ovat hyönteisille sopivaa kasviperäistä rehua.
Hyönteisistä haetaan myös uutta vaihtoehtoa eläinten rehuksi. Hyönteisillä pyritään korvaamaan soijaa ja kalajauhoa.
– Hyönteisten käyttö lisäisi valkuaisomavaraisuutta Euroopassa. Kalan kysyntä ihmisravinnoksi kasvaa, ja kun kalastuksen on oltava kestävällä tasolla, kalaa jää eläinten rehuksi vähemmän, Siljander-Rasi kertoo.
Sunnuntaisuomalainen kävi tutustumassa Ollikkalan Sirkkaamoon Kurikassa. Katso videolta, miltä hyönteisruoan tuotanto näyttää.