Kuvaus ilman piiloa

Hieman erilainen kuva laulujoutsenista. Talvehtimaan jäänyt perhekunta jäätyvän sulan reunalla vastavalossa, joka korostaa mukavasti veden höyryjä. Kaukana olleet linnut piirtyvät pieninä pitkästä polttovälistä huolimatta. Nikon D3S, 500 mm, 1/1600 s, f 11, jalusta.

Jussi Murtosaari

Kaupunkiympäristössä ihmiseen tottuneen linnut ovat usein kuvattavissa ilman piiloakin. Puistojen pulut ja pihojen varpuset ovat kaikkien tavoitettavissa, mutta yllättävän vähän on kuvattuja kohteita.

Varsinkin varpusesta näkee hyviä kuvia aniharvoin, kun taas joutsen lienee Suomen kuvatuin lintu. Lintukuvaajalle työsarkaa kyllä löytyy, kunhan vain ei ole turhan tarkka lajien harvinaisuuden suhteen.

Runsaina marjavuosina pihlajien lähistöltä löytyy parvittain rastaita ja tilhiä, sulista sorsia ja oman lintulaudan antimilta lintuja ruokintapaikan mukaan. Talvella kuvaamista kovimmilla pakkasilla tulee välttää, sillä lintujen on voitava hyödyntää koko valoisa aika ravinnonhakuun. Vain riittävä ravinto turvaa lintujen selviämisen pitkistä talviöistä.

Pikkupakkasilla kotipihan tai lähimetsän tiaiset asettuvat säännöllisen ruokkijan malliksi kuin itsestään, kunhan on tutustuttu ja molemminpuolinen luottamus saatu rakennettua.

Lintujen joukossa on muutamia luonnostaan pelottomia lajeja, joita on mahdollista kuvata myös ilman pitkiä teleobjektiiveja. Lapin tuntureilla pesivä keräkurmitsa ei juuri ihmisestä piittaa ja lajikuvan otto onnistuu toisinaan jopa 105 millisellä.

Samaan sarjaan kuuluu myös kiiruna, jonka kuvaamista vaikeuttaa lähinnä sen sulautuminen maastoon ja siten vaikea havaittavuus. Hyvinä pihlajanmarjavuosina Etelä-Suomeenkin vaeltavat taviokuurnat ovat myös ihmisistä piittaamattomia.

Petolinnuista pelottoman maineessa on piskuinen varpuspöllö. Yksittäisiä pelottomia yksilöitä löytyy toki lähes kaikista lintulajeista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yksittäisen linnun lähikuvan saaminen on helpompaa kuin lähestyminen mitä tahansa parvea. Suuresta joukosta löytyy aina joku muita arempi yksilö, joka omalla hätäilyllään pelästyttää kaikki muutkin.

Kuvaaja edesauttaa onnistumistaan rauhallisella liikkumisella ja maastoutuvilla vaatteilla. Ruokintapaikkojen vakiovieraat oppivat tunnistamaan ruokkijansa varsin nopeasti ja hakeutuvat paikalle kuvaajan lähestyessä.

Kohteiden tuijottamista ja kohtisuoraa lähestymistä kannattaa välttää aina, kun mahdollista. Yleensä yksin toimiva kuvaaja onnistuu lähestymisessä ryhmää paremmin.

Keskisuomalaisen verkkopalvelun Luonto kuvaan -osiosta löydät luontokuvausohjeita jaoteltuna neljään eri osa-alueeseen; lintu-, lähi-, maisema- ja nisäkäskuvaukseen. Käsittelyssä on aina jokin luontokuvauksen yksityiskohta ja siihen liittyvä kuva teknisine tietoineen. Osioon ilmestyy uusia ohjeita viikoittain. Sarjan kirjoittajana tietojaan ja kokemuksiaan jakaa ammatikseen luontoa kuvaava keskisuomalainen Jussi Murtosaari. Sarja ilmestyy Keskisuomalaisen painetussa lehdessä lauantaisin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut