Latistuuko hieno maisema kuvassa? Ratkaisu on panoraama

Näkymä Urttakselta Porojärven suuntaan on yksi Suomen vaikuttavimmista. Kuva on yhdistetty kahdesta erillisestä kuvasta. Nikon D300, 24 mm, 1/320 s, f 22, ISO 800, käsivara. Jussi Murtosaari

Jussi Murtosaari

Hyvin avonaiset ja laajat näkymät latistuvat helposti lyhyillä laajakulmilla kuvattuina. Maiseman yksityiskohdat kutistuvat häviävän pieniksi ja taivas tai etuala korostuvat kohtuuttomasti. Tällaisissa tilanteissa saattaa useiden kuvien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi olla toimiva ratkaisu.

Tällaisen niin sanotun panoraaman kuvaaminen onnistuu kaikilla kameroilla. Joissakin matkapuhelimissa ja kompaktikameroissa on valmiina sisäänrakennettuja panoraamatoimintoja. Järjestelmäkameroiden käyttäjät tarvitsevat kuvien yhdistämiseen tietokoneohjelman. Sellainen löytyy useista kuvankäsittelyohjelmista ja tarvittaessa netistä saa ladattua ilmaisiakin panoraamaohjelmia.

Kuvattaessa kannattaa kamerassa käyttää manuaalisia asetuksia. Tämä helpottaa lopullisen kuvan koostamista, kun valotus, valkotasapaino ja tarkennus on yhteneväinen. Mahdollinen polarisaatiosuodatin kannattaa ottaa pois, sillä se saa taivaan valottumaan epätasaisesti kuvauskulmasta riippuen. Kuvaaminen onnistuu helposti myös käsivaralla, mutta jalusta helpottaa työskentelyä.

Tärkeää on muistaa sijoittaa horisontti kuva-alan keskelle. Etualalla olevia kohteita kannattaa välttää, jos ne ulottuvat useampaan kuin yhteen osakuvaan. Osakuvia rajattaessa pitää muistaa kuvata ne noin kolmasosaltaan päällekkäin, jotta yhdistäminen onnistuu. Parin kolmen osakuvan yhdistäminen onnistuu helposti kaikilla tietokoneilla. Useiden, jopa kymmenien, kuvien yhdistäminen vaatii tietokoneelta tehoja, sillä kuvakoko saattaa nousta gigatavuihin.

Jalustaan voi hankkia varta vasten panoraamojen kuvaamiseen suunnitellun pään. Panoraamapään avulla on mahdollista määrittää kameralle juuri oikea pyörähdyspisteen kohta. Tällä tarkoitetaan pistettä, missä lähellä ja kaukana olevat kohteet säilyttävät linjansa kameraa kierrettäessä. Oikean pyörähdyspisteen avulla vältetään osakuvien ns. parallaksivirhe. Tämä mahdollistaa myös suurien elementtien sijoittamisen panoraamojen etualalle.

Kamera kannattaa yleensä sijoittaa pystyasentoon osakuvia kuvattaessa, näin saadaan lopullisiin kuviin enemmän korkeutta. Useimmat panoraamat ovat laajoja vaakanäkymiä, mutta myös pystypanoraamojen kuvaaminen on mahdollista. Sopiva aihe voisi olla jylhä vuoristomaisema tai vaikkapa yksittäinen puu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.