Istanbulia aalloilta

Lähes Kultaisen sarven rannalla sijaitseva Uusi moskeija saa seurata ikiaikaisen Istanbulin kaupungin vilkasta elämää niin maalla kuin vesilläkin. Rainer Liimatainen

Päivi Liimatainen

Bosporin aallot lyövät vinhasti ristiin rastiin syyspuhurin ja vettä puskevien alusten voimasta. Valtaisa rukouslaulujen kudelma kohoaa taivaisiin ja muistuttaa Allahin olevan suurin.

Jättimäinen Istanbul, entinen Konstantinuksen kaupunki, kuhisee iltapäiväauringossa kimmeltävän Kultaisen sarven rannoilla yhtäällä vanhana metropolina, toisaalla uutena. Bosporinsalmi kuroo kolmiyhteyteen myös Aasian puolella sykkivää Istanbulia, muun muassa Üsküdarin.

Kreikkalaisten vuonna 667 eKr. perustaman Byzantionin paikalle nousseen kaupungin siluettia hallitsee ylväimpänä Soliman Suuren moskeija pilviä tavoittavine minareetteineen. Tämä kukkulan laelle vuosina 1550-57 rakennettu rukouspaikka on vuoden loppuun asti restauroitavana, mutta mereltä sitä ihailevaa eivät lukitut portit ja ovet haittaa.

Sultanahmetissa, vanhan kaupungin niemellä, tähyävät Bosporille ja Marmaramerelle rintarinnan Topkapi-palatsi, Sininen moskeija ja Pyhän viisauden kirkko Hagia Sofia.

Muhammed II:n vuosina 1459-65 rakennuttaman Topkapin "palatsikylän" haaremit, valtaistuinsalit, pihat ja aarrekammiot siintävät merta kyntävien silmiin rantapuistikon lomasta. Ja saattaisiko jostain kolosta nähdä häivähdyksen myös kristikunnan vanhimpiin kirkkoihin lukeutuvasta, 300-luvulta peräisin olevasta Pyhän Irenen kirkosta?

Rantapuiden takaa korkeuksiin kurottuva Sininen moskeija on Istanbulin tunnetuin ja yksi koko maailman kuuluisimmista moskeijoista. Sen sisäkupoleissa sanotaan ilmankin hehkuvan turkoosina. Sulttaani Ahmed I:n rakennuttamaa, vuonna 1616 avattua "camiita" vartioi peräti kuusi huikeaa minareettia.

Puut piilottelevat myös kristillisen kirkon suurimpiin vertauskuviin lukeutuvaa Hagia Sofiaa, turkkilaisittain Aya Sofyaa. Tämä keisari Justinianuksen vuonna 537 vihkimä kirkko muutettiin vuonna 1453 moskeijaksi, nyt se suojaa niin kristittyjen kuin muslimienkin pyhiä aarteita.

Horan Pyhän Vapahtajan kirkko, basaarit, hamamit, sulttaanien palatsit, Idän pikajunan päätepysäkki ja maanalaiset vesisäiliöt eivät vanhan kaupungin siluettiin piirry, mutta siellä jossain ne odottavat...

Bospori avaa ja sulkee kaksi maanosaa ja kaksi merta - Marmarameren ja Mustanmeren. Veden ja taivaan välissä Euroopasta Aasiaan kaartuvalla 1 560-metrisellä sillalla kuhisee liikenne kuin muurahaispesä.

Uuden kaupungin rantoja ja horisonttia kirjovat silmänkantamattomiin asuintalot, liikekeskukset, bisnespyhätöt. Salmen ylittävän toisen sillan kupeessa uhkuu jyhkeää voimaa Muhammed II Valloittajan vuonna 1452, ennen Konstantinopoliin hyökkäystä, rakennuttama Rumeli Hisan -linnoitus.

Ja tuolla rantametsiköissä näkyvät lymyilevän Istanbulin himoituimmat asunnot, hulppeat puuhuvilat!

Aasian puolen Üsküdar tuo mieleen vanhan, Vieno Kekkosen tunnetuksi tekemän iskelmän. Mukaelma turkkilaisesta kansansävelmästä pyörii väkisinkin mielessä: Uska Dara, Bosporin pintaan välkkyvät lyhtysi nuo, / vanhat muurit kulkijan rintaan mennyttä hehkua tuo. / Kertoo siellä joka minareetti loistosta sulttaanien, / kuiskaa siellä ikivanha tammi huumasta haaremien...

Toden totta! Täälläkin moskeijat kutsuvat kulkijoita rukoushetkiin ja hiljentymään. Kupolit ja minareetit kirjovat rantaa. Lähes pärskeiden ulottuvilla loistaa pieni, suloinen Semsi Pasan moskeija, joka legendan mukaan on niin kaunis, etteivät linnutkaan henno sitä sotkea.

Üsküdarin rannoilla viihtyvät kymmenet ja taas kymmenet kalastajat. Vavat tähtäävät ulapalle vierivieressä, ja saaliit polskivat ämpäreissä.

Iltapäivä hämärtyy iltaan, kuhina jatkuu vesien halkomassa kaupungissa. Istanbul on koettava maalta, mutta nähtävä mereltä! Euroopan kulttuuripääkaupunki 2010 on itsekin kuin elävä taideteos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.