Istanbulissa kohtaavat itä ja länsi

American & Mexican -ravintolan ikkunasta näkyy Istanbulin vilkkain kävelykatu. martti Ratia

Martti Ratia

American & Mexican -ravintolan ikkunat ovat auki Istiklal -kadulle. Elämää Istiklalilla kannattaa seurata, koska silloin saa yhdellä kertaa käsityksen mitä kuuluu nyky-Turkkiin. Perheet, sinkut ja eri kansallisuudet kirjavoittavat menoa.

Kahden kilometrin pituisella kadulla kulkee raitiovaunuja harvakseltaan ja tuhannet jalankulkijat väistelevät niitä. Istanbulin suurimmalla kävelykadulla on perjantai-iltapäivä. Ihmiset kiirehtivät kauppojen ja ravintoloiden kautta kotiin tullakseen illalla suuremmalla joukolla takaisin kaduille.

Istaklalilla myydään vaatteita, kirjoja, levyjä ja kenkiä. Siellä on moskeija, elokuvateattereita, ooppera ja hotelleja. Ravintoloita on Intiasta, Amerikoista, Euroopasta. Kadulla on myös Lycee de Galatasaray eli Ranskalainen koulu, jota käyvät kaupungin eliitin lapset.

Katu lähtee Taksim-aukiolta kohti lounasta. Ollaan Euroopan ja uuden Istanbulin puolella, ei kaukanakaan Bosporinsalmesta. Jos ei tietäisi olevansa Turkissa, menoa ei erottaisi mistään toisesta eurooppalaisesta suurkaupungista.

Sillä suuri Istanbul on. Jos joku sanoo asukkaita olevan 13 miljoonaa, lukua ei kannata korjata.

Miljoona sinne tai tänne ei tunnu missään.

Valtava määrä ihmisiä ja ilmiselvä hyvinvointi on saanut istanbulilaiset rakastumaan autoihin. Ruosteisia riisipusseja ei näy missään, autokanta on tuoreempaa kuin Suomessa. Ja autoja on joka paikassa, liikenne seisoo, työmatkoille on lähdettävä kukonlaulun aikaan, pitkämatkalaiset ennättävät käydä kotona vain kääntymässä. Ja matkaa tulee, kun suur-Istanbul on 180 kilometriä pitkä.

Jos maaliikenne ei aivan joustavaa olekaan, niin paikasta toiseen pääsee kätevästi vesibusseilla, jotka liikennöivät Bosporilla tiheään. Bosporin ranta on muutenkin houkutteleva paikka kävelykatuineen, kahviloineen ja siltoineen. Kun katsoo ylös vihreille rinteille, näkee palatsien, minareettien ja moskeijojen silhuetteja.

Matkaa kannattaa jatkaa Kultaisen sarven yli vanhaan kaupunkiin, jossa ovat odottamassa Istanbulin maamerkit ja ehdottomasti näkemisen arvoiset paikat. Siellä on museona Hagia Sofian bysanttilainen kirkko, joka rakennettiin 425 ja muutettiin myöhemmin moskeijaksi.

Hagia Sofiaan kannattaa tutustua nyt, koska vaarana on, että seuraava maanjäristys romahduttaa sen. Sitä paitsi ylälehteriltä löytyy viikinkiajan graffiti eli riimukirjoituskaiverrus "Halvdan" 800-luvulta, joka kertoo heidän olleen sielläkin, todennäköisesti sulttaanien henkilökohtaisina vartijoina. Vanhassa kaupungissa on myös Sininen moskeija kuusine minareetteineen. Ja tietenkin Topkapin palatsi haaremeineen.

Topkapissa kannattaa muistaa, että ei ole kulunut vielä sataakaan vuotta siitä, kun sulttaanit pitivät siellä hoviaan. Ottomaanien vauraudesta saa käsityksen, kun katselee lasivitreeneissä olevia aarteita ja sitä kuuluisaa tikaria, josta Melina Mercourin ja Peter Ustinovin tähdittämän Topkapi-elokuvan tapahtumat ovat saaneet alkunsa.

Topkapi on nykyisin museo. Aarrekammiossa on mm. 84 karaatin Spoonmaker-timantti. Palatsin keittiössä on arvokkaat kokoelmat vanhaa kiinalaista posliinia.

Mutta pidä ei unohtaa valtaisaa katettu basaaria eli Kapali Carsia (Grand Bazaar), jossa on 4 000 liikettä ja 64 kujaa. Myytävää on kaikkea taivaan sekä maan väliltä, käytetyistä vaatteista timantteihin sekä mausteista tuoteväärennöslaukkuihin.

Kauppaa on tehty yhdessä maailman suurimmassa basaarissa jo satoja vuosia.

Mutta varoitus tähänkin: lompakoista kannattaa pitää huoli. Takatasku on huono paikka.

Ehdoton ruokapaikka vanhan kaupungin puolella on World Famous Pudding Shop (Maailmankuulu Vanukaspuoti) Sultan Ahmet -aukiolla Divanyolu-kadulla. Siellä eurooppalaiset ja amerikkalaiset hipit pysähtyivät 70-luvulla matkallaan Afganistaniin tai Nepaliin. Takaisin tullessaan he myivät rämät VW-Kleinbussinsa paikallisille.

Kyseessä on itse asiassa tavallinen itsepalveluravintola Lale Restaurang, jossa annokset tilataan runsaasta valikoimasta. Hipit vain nimesivät sen Vanukaspuodiksi.

Toinen ravintola, jossa saa rahalleen vastinetta, on 360 derece -ravintola eli 360 astetta, josta avautuu näkymät ympäri kaupunkia. Ravintola on valittu maailman kymmenen parhaimman ravintolan listalle.

Kukkakuja eli Cicek Pasaji on täynnä pieniä ravintoloita, joissa on hyvät alkupalat ja meren antimista.

Kaiken kaikkiaan Istanbulissa on runsas ravintolatarjonta aina kadunvarsien kebab-kojuista hulppeisiin kansainvälisiin ravintoloihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.