Kolmen kulttuurin Cordoba

Cordoban kapeilla kaduilla on viikonloppuisin tungosta. Petri Kaikosuo

Petri Kaikosuo

Eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa, Quadalquivir-joen mutkassa sijaitsevan Cordoban kaupungin juuret ovat harvinaisen syvällä eurooppalaisen kulttuurin historiassa. Julius Caesarin aikaan Cordoba oli Rooman Hispanian provinssin pääkaupunki.

Roomalaiset menettivät Cordoban länsigooteille, jotka puolestaan hävisivät sen arabeille vuonna 711.

900-luvulla, kun suurin osa Eurooppaa eli pimeintä keskiaikaa, Cordoba nousi islamilaisen Espanjan, Al-Andalusin, ja Cordoban kalifaatin pääkaupungiksi ja yhdeksi maailman loistokkaimmista kaupungeista.

Muurien ympäröimässä kaupungissa oli satoja moskeijoita, kouluja, sairaaloita, kymmeniä kylpylöitä, kukoistavia puutarhoja ja yksi maailman parhaista kirjastoista.

Siellä asui jopa puoli miljoonaa ihmistä (nykyään 325 000). Cordoban kalifaatti hajosi 1020- ja 1030-luvuilla, ja katolinen Ferdinand III Pyhä valloitti kaupungin vuonna 1236.

Arabihallinnon aikana Cordoban muslimit, kristityt ja juutalaiset elivät rauhassa rinnakkain. Tuon ajan perintöä on se rikas kulttuuri, jonka vuoksi vanha kaupunki on UNESCO:n maailmanperintökohde.

Suurin nähtävyys on 700-900 -luvuilla rakennettu valtava moskeija, La Mezquita, josta tehtiin kirkko kristittyjen noustua valtaan 1236.

Moskeija on niin suuri, että katedraali voitiin rakentaa sen sisään ja siitä harvinainen paikka, että se on pyhä sekä kristityille että muslimeille. Nykyään paikka on pullollaan turisteja, mutta aina löytyy rauhallinen nurkkaus, jossa hiljentyä.

Myös Madinat Al-Zahiran, eli Alcázar de los Reyes Cristianosin palatsin rauniot ovat tärkeä muistomerkki. Palatsi toimi aikanaan yhtenä inkvisition keskuspaikoista, ja vuonna 1492 sieltä annettiin Kristoffer Kolumbukselle lupa purjehtia Intiaan.

Alcázarin vehreä puutarha on paras paikka paeta keskipäivän hellettä vanhassa kaupungissa, missä kaikki nähtävyydet ovat.

Raunioiden takaa lähtevä katu vie vanhan kaupungin kujille ja lopulta juutalaiskortteliin. Barrio de Juderia ruokaravintoloistaan ja vuonna 1315 rakennetusta synagogastaan, joka on yksi parhaiten säilyneitä Euroopassa.

Cordobaan pääsee Andalusian suurista kaupungeista, Sevillasta, Granadasta ja Málagasta 1-3 tunnissa. Matka mistä tahansa näistä tarjoaa Andalusian maisemia parhaimmillaan: vaihtelevaa vuoristoa, kauniita kyliä, oliivi- ja mantelipuita, viiniviljelmiä...

Juna on bussia nopeampi, bussi edullisempi. Autollakin pääsee, mutta itse kaupungissa pärjää kävellen. Taksi maksaa puolet siitä mitä Suomessa.

Paras aika mennä Cordobaan lienee toukokuu, jolloin turisteja ei ole vielä liikaa eikä ole liian kuuma.

Toukokuun puoleen väliin asti on mahdollisuus tutustua upeisiin, kukilla koristeltuihin andalusialaisiin sisäpihoihin eli patioihin Festival de los Patios Cordobeses-festivaalissa. Pihoja esitellään auliisti. Kuun viimeisellä viikolla vietetään Cordoban feriaa, jolloin koko kaupunki juhlii viikon verran.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.