Maailma ei lopu Galiciaan

Tänne Fisterraan loppui maailma aikoinaan, kun muustakaan ei tiedetty. Nyt mennään Atlantin yli ja kauemmaksikin. Kenkapatsas kuvaa vaeltajien luopumista entisestä elämästä. Martti Ratia

Martti Ratia

Nykyään Fisterran uloimmalle niemekkeelle Espanjan Galician maakuntaan saapuvat pariskunnat ja rakastavaiset katsomaan tulevaisuuteen eli länteen. Mitä antaa huominen, mitä on edessä? Takana on ainakin koko Eurooppa.

Pannukakkua Galiciassa voi saada vain jälkiruuaksi mutta mistään maailmanlopun meiningistä ei ole tietoakaan. Sitä vastoin matkailijaa voidaan hemmotella hyvällä ruualla ja viinillä.

Lisäksi Galicia on uskomaton kulttuurikehto, satojen uimarantojen paratiisi ja kymmenien kiviaittojen maakunta. Galiciaa ei voi tuntea käymättä kirkoissa tai luostareissa, osa niistä on muutettu matkailukäyttöön huippuhienoiksi hotelleiksi.

Moni suomalainen tuntee Espanjasta vaikkapa Barcelonan, Madridin, Aurinkorannan tai Kanarian saaret. Mantereen luoteiskolkka on voinut jäädä tuntemattomaksi, onhan Galicia "vuorten takana" ja aikoinaan huonojen yhteyksien päässä.

Nyt kulku käy, EU-rahalla on tehty moottoriteitä ja siltoja. Mutta varoituksen sana liikenteestä: galicialaiset ajavat kuin mielipuolet. Välimatkoja toiseen ajoneuvoon ei pidetä eikä turvavöitä.

Surullisen kuuluisaksi Galicia tuli vuonna 2001, kun öljytankkeri Prestige katkesi sen rannikolla ja tonneittain öljyä valui mereen. Nyt meri on toki palautunut ennalleen ja sen antimista voidaan nauttia.

Vaaralliseksi rannikon tekee juuri sen sokkeloisuus. Atlantissa on satoja hylkyjä, joiden kohtaloksi ovat tulleet Galician kuuluisat karit. Vieläkin seudulla purjehtivat saavat niitä varoa.

Satojen kilometrien pituinen rannikko on täynnä leirintäalueita, majataloja, ravintoloita ja hotelleja. Se on myös madridilaisten suosiossa, kun kyse on kesämökin, hulppean huvilan tai kakkoskodin rakentamisesta.

Matkailijoita Galiciassa vierailee vuosittain 3 miljoonaa, suurin osa tulee Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Englannista tai Brasiliasta.

Galiciaa ei voi kiertää törmäämättä kuuluisan Zara-vaatetusketjun myymälöihin, koska merkin perustaja Amancio Ortega on kotoisin Corunasta. Hän avasi ketjun ensimmäisen liikkeen kotikaupungissaan 1975.

Nyt kansainvälisellä Zara-ketjulla on yli 600 myymälää 44 maassa, ja Galiciassa niitä on jokaisessa suuremmassa kaupungissa.

Myymälöistä löytyy yhtenäiset mallistot naisille, miehille ja lapsille.

Hintataso on Espanjassa edullisempi kuin esimerkiksi ketjun Suomen myymälässä. Samoin on muiden vaatteiden ja kenkien kanssa. Olisiko syynä se, että maakunnassa vierailee paljon kotimaan matkailijoita ja he eivät suostu korotettuihin turistihintoihin?

Jos Zara on nykypäivän makasiini, niin entisajoista kielivät sadat kivijaloilla seisovat aitat (horreot), joita on joka paikassa.

Kiviset jalat estävät näet tuhoeläinten pääsyn sisään ja ilmaraot pitävät huolta ilmanvaihdosta ja maissin kuivatuksesta. Koska kirkolle piti maksaa ennen kymmenykset, kiviaittoja on usein kirkkojen läheisyydessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut