Pieninä murusina muuri maailmalla

Günter Litfin ammuttiin, kun hän yritti paeta uimalla Itä-Berliinistä Humboldthafenissa muurin pystyttämisen jälkeen 24.8.1961. Hän oli ensimmäinen uhri Berliinin muurilla. Risto Aalto

Kaarina Heiskanen

Äskettäin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun DDR:n puoluesihteeri Walter Ulbricht kiisti tuohtuneena, että mitään muuria ei olla suunnittelemassa. Jo seuraavana päivänä Berliinin kaduille ilmestyivät piikkilankaesteet ja muurin rakentaminen käynnistyi. Nyt muuri on murusina matkamuistomyyjien tiskeillä.

Berliinin muurin kuuluisimmalla ylitys- ja kohtauspaikalla Checkpoint Charliella on nimikkomuseonsa.

Rainer Hildebrandin perustama museo esittelee havainnollisesti muurin rakentamisvaiheita ja konsteja, joilla ihmiset yrittivät loikata länsipuolelle, kuten autoja välipohjineen tai kadun ylittäviä köysiratoja ja kuumailmapalloja.

Museon ylimmässä kerroksessa on ironinen lause: Stalinismus ist tot, lange lebe sein Kitch - Stalinismi on kuollut, kauan eläköön sen tuottama kitchi - siis se roina, jolla ideologiaa esineellisesti markkinoitiin.

Jokaisella historialla on oma kitchinsä, näyttely jatkaa inttämistä. Okei, parikymmentä vuotta muurin murtumisen jälkeen on muurisesonki. Juostaan sitten DDR-muistojen perässä kolmen miljoonan asukkaan Berliinissä.

Checkpoint Charlien luona kadun yläpuolella entistä Itä-Berliiniä tuijottaa amerikkalaissotilas. Kuvan toisella puolella länteen tähyilee neuvostosotilas.

Kadulla on yhä varoituskyltti: Olette poistumassa amerikkalaissektorilta. Kyltistä on tehty esimerkiksi 5x5-senttimetrin kokoisia jääkaappimagneetteja.

Lähettyvillä on Kennedy-museo. Vitriinissä on muistilappu, jolle Kennedy oli kirjoittanut Ich bin ein Berliner -lauseen ääntämisohjeen. Lausahdusta on painettu t-paitoihin - osa paidoista tosin on varustettu tekstin lisäksi berliininmunkin kuvalla.

Potsdamer Platzilla mies kauppaa vitosella viisumeita, joihin hän lätkii anteliaasti kaikkien neljän miehityssektorin leimat.

Lähettyvillä miehet kauppaavat kaasunaamareita, kelloja, karvalakkeja ja rajavartijoiden koppalakkeja. Korttikauppiaat myyvät mustavalkoisia postikortteja, jotka esittelevät muurinrakentamisen dramaattisia vaiheita ja berliiniläisten surua ja hämmennystä.

Tarjolla on kortteja, joihin on kiinnitettu peukalonkynnen kokoinen pala aitoa muuria.

Nostalgiahengessä voi vuokrata kirkasvärisen Trabantin kaupunkikierrosta varten. Itäisen rautatieaseman lähettyvillä on Ostel Hostel, joka tarjoaa halpaa majoitusta 1-2 kahden hengen huoneissa tai pioneerileirin kaltaisissa oloissa.

Muurinmuistopaikkoja on useita. Potsdamer Platzin lähettyvillä on esillä pätkä muuria ja katuun on merkitty paikka, jossa muuri kulki.

Pohjoisen rautatieaseman lähettyvillä on vuonna 2005 valmistunut muurinmuistelualue, joka sijaitsee pääasiassa Bernauer Strassen varrella.

Alueella on muistoseinä, jossa on muurilla kuolleiden kuvat ja nimet sekä kadunmitalta muuria, joka halkaisi Bernauer Strassen. Itäpuolelle jääneistä kerrostaloista ihmiset hyppivät länteen - kunnes talot purettiin.

Muurin kuolemanvyöhykkeellä on Sovituksen kappeli, jossa luetaan tiistaista perjantaihin kello 12 alkavassa muisteluhetkessä yhden muurilla kuolleen nimi ja kerrataan hänen elämäntarinansa. Pienehkö soikionmuotoinen kappeli on rakennettu vuonna 1985 puretun Sovituksen kirkon tilalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.