Kaappariovinen Opel Meriva armahtaa selkää

Teppo Komulainen

Iso kiitos kuuluu luksusautoja valmistavalle Rolls-Roycelle, Opelin johtajatkin myöntävät sen suoraan. Brittiläinen ökymerkki esitteli 2003 Phantomin, jossa oli niin sanotut kaappariovet eli takaa saranoidut takaovet.

Rolls-Royce alkoi painostaa EU:ta, joka taipui 2006 uskomaan ovien turvallisuuteen ja salli jälleen niiden tuotannon. 1950-luvulle astihan kaappariovet olivat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Opel aloitti uuden Merivan suunnittelun jo ennen pannan päättymistä 2005, kaksi vuotta ensimmäisen Merivan lanseeraamisen jälkeen.

Uuden Opel Merivan kaappariovia on hiottu ja testattu pitkään, eikä suotta. Helpompaa sisäänkäyntiä automarkkinoilta tuskin löytyy.

Sekä etu- että takaovet avautuvat peräti 84 asteen kulmaan, siis lähes suoraankulmaan.

Autossa istutaan korkealla sekä edessä että varsinkin takana, joten kyytiin pääsee helposti istahtamalla ja selkää mutkalle vääntämättä. Kahvat ovenkarmeissa ovat vielä apuna.

Järjestelyn ansiosta myös esimerkiksi turvaistuimen nostaminen kyytiin käy kyykistelemättä.

Takaovien avaaminen onnistuu ahtaissakin väleissä, ja se käy paljon kevyemmin kuin tavallisten ovien aukaisu.

Toisaalta lasten karkaamisen estämiseksi ovet lukittuvat sähköisesti, kun vauhti kohoaa yli neljään kilometriin tunnissa.

Meriva on kasvanut edeltäjäänsä verrattuna yli 20 senttiä. Leveyttäkin se on venähtänyt liki 12 senttiä. Takapenkille tosin mahtuu kunnolla vain kaksi.

Opel laskee, että Meriva on 4,29-metrisenä markkinoiden suurin pieni tila-auto, joka kilpailee ostajista myös luokkaa ylempää. 400 litran tavaratila ja sen helppo laajennettavuus tekevät autosta edeltäjäänsäkin monikäyttöisemmän.

Opel on löytänyt muotoilussa mainion meiningin. Puolitoista vuotta sitten myyntiin tullut Insignia ja viime vuoden lopulla esitelty Astra saavat Merivasta oivallisen pikkusiskon.

Uuden Merivan alusta on lainattu luokkaa isommasta tila-autosta, Zafirasta. Yhteisiä komponentteja on runsaasti myös Insigniasta ja Astrasta.

Suomeen Meriva rantautuu yhden bensiini- ja yhden dieselmoottorin voimin. Molemmat ovat turboahdettuja. 120-heppainen bensakone on 1,4-litrainen ja 110-heppainen dieselpannu 1,7-litrainen.

Maahantuojan valinnat vaikuttavat järkeviltä, sillä molemmat koneet ovat pienikulutuksisia. Dieselmoottorin valmistus alkaa vastaa myöhemmin. Suomeen se ehtinee lokakuussa.

Dieselkone nostaa auton hintaa runsaat 3 000 euroa, mikä on useimmille liikaa tässä kokoluokassa varsinkin, kun bensaturbon vääntö tuottaa samanmoista ajonautintoa. Vaihteiden vaihtamisessa bensavehkeillä pääsee jopa helpommalla.

Riehakkaaksi 120-heppaista konetta ei voi sanoa, mutta se pesee kevyesti entisen 1,6-litraisen vapaasti hengittävän niin suorituskyvyssä kuin kulutuksessakin.

Käyttökelpoisimmaksi vaihteeksi osoittautui kolmonen, joka jaksaa ja jaksaa, vaikka nopeusmittari näyttää jo reilusti päälle satasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.