Omaan kotiin omakotitaloon

Omakotitalo on monen lapsiperheen unelma.

Kari Ruuska

Ennen kuin oma pesä on muuttovalmis, edessä on monta mutkaa, mutta matkalle mahtuu varmasti myös joukko elämyksiä ja oivalluksia. Koko omakotiprojekti voi olla perheen yhteinen matka, kunhan kukkaro ja kärsivällisyys riittää.

Seuraamme Kotipeilin sivuilla nelihenkisen Paanasen-Hirvosen perheen omakotiprojektia. Perheeseen kuuluvat isä Jari Hirvonen, äiti Marika Paananen ja alle kouluikäiset lapset Viivi (3) ja Siiri (1).

 

Vielä vuosi sitten Hirvosen perhe asui rivitalokolmiossa Jyväskylän Nenäinniemessä. Toisen lapsen syntymä merkitsi sitä, että isompi asunto pitäisi ennen pitkää löytyä. Vaihtoehtoja puntaroidessa Marika ja Jari päätyivät omakotitaloon, joka antaisi asumisen väljyyttä ja suojelisi myös naapureita lapsiperheen joskus äänekkäältäkin elämältä.

– Kävimme katsomassa pariakymmentä taloa. Yhtä harkitsimme vähän pidempään, mutta sen osalta matka ihmisten ilmoille tuntui vähän turhan pitkältä. Sijainti Puuppolassa olisi vielä kelvannut, mutta pitkähkö yksityistieosuus arvelutti etenkin talven keleissä ja pimeydessä, Jari pohtii.

Seuraava ratkaisu olikin rakentamispäätös. Ensin piti selvittää rahoitus ja mahdollisuudet rakentaa. Sitten oli löydettävä sopiva rakennuspaikka eli tontti.

– Tonttitarjonta ei lopulta ollutkaan niin runsasta. Hyvien yksityisten tonttien hinta nousi tavoittamattomiin, kaupungin tarjonnasta löytyi pari uutta aluetta sekä hajatontteja aiemmin aloitetuilta alueilta. Päädyimme hakemaan tonttia uudelta Kauramäen alueelta; ainakin päiväkodin läheisyys painoi valinnassa, muutkin palvelut ovat kohtuumatkan päässä. Esimerkiksi Savulahden tontit osoittautuivat selvästi kalliimmiksi, ehkä Palokan palvelujen ja Tuomiojärven läheisyys nostaa hintaa, Jari pohtii.

Hakemus laitettiin. Kävi ilmi, että moni muukin oli pohdinnassaan päätynyt Kauramäkeen; 36 tonttia haki yli sata perhettä.

Puolet tonteista kaupunki jakoi tarveharkinnan perusteella, toinen puoli, alle 20 tonttia päätettiin jakaa arpomalla. Paananen-Hirvosten hakemus sijoittui järjestyksessä numerolle 32, mikä riitti.

– Ensin valinneiden jälkeen vaihtoehdoiksi jäi pari tonttia. Omaksi valikoitui tontti lähes alueen korkeimmalta ja aurinkoisimmalta kohdalla, mutta kulmassa, jossa kallio pisti esiin tontin nurkalta. Otimme riskin ja valitsimme kalliosta huolimatta aurinkoisen kulmatontin. Tuleva osoitteemme olisi Talitiaisentie 8.

Rahoitusneuvottelut pankin kanssa sujuivat tyydyttävästi, mutta Nenäinniemen kolmio oli myytävä ja muutettava rakennusaikaiseen vuokra-asuntoon keväällä 2020. Tontille pääsisi kesäkuun puolivälissä ja sinne mentiin heti, kun oli mahdollisuus.

 

Ennen kuin kaupunki avasi pääsyn tontille, talolle piti löytää tekijä. Jarin myyntipäällikön työ edellyttää matkustamista pitkin Länsi-Suomea, Marika jatkaa vuokravälittäjän työssä, lisäksi perhelle on hoidettavanaan 3- ja 1-vuotiaat tytöt. Kummastakaan ei siis olisi rakennustyömaalla paljon apua.

Tarjoukset ja suunnitelmat pyydettiin 3­–4 elementtivalmistajalta sekä timpuriporukalta.

Mukana olivat talotehtaista Kastelli, Jukka, Design-talo ja Dekotalo sekä paikallisena rakentajana Suomen Kylätimpurit.

– Päädyimme lopulta Kylätimpureihin eli kirvesmiesporukkaan. Saamme juuri sellaisen lopputuloksen kuin haluamme. Ehkä valmistaloistakin olisi saanut, mutta jokainen muutos tehtaan tyyppisuunnitelmiin maksaisi erikseen. Paria, kolmea erilaista pohjaa pyöriteltiin ennen päätöstä – tontti rajasi kaksi pohjaa pois. Halusimme persoonallisen ratkaisun niin, että aurinko paistaa oleskelutiloihin koko päivän.

Samaan timpurisopimukseen sidottiin sähkö- ja lvi-asennukset, myös maalämpö.

Perheen äiti, Marika Paananen on ammatiltaan vuokravälittäjä, mutta koulutukseltaan tilasuunnittelija. Hänen kätensä jälki näkyy monissa tulevan kodin tilaratkaisuissa.

– Suositusten perusteella saatiin työmaalle erinomainen valvoja, Urpo Lohi. Periaatteessa hän toimii rakentamisen aikaisena työnjohtajana, koska itse en ehdi. Muutama tonni kannattaa maksaa, että kaikki toteutetaan  säädösten mukaan ja järkevästi, Jari arvioi.

Siiri, Marika, Jari ja Viivi. Helena Hirvonen

Myös pohjatyöt tilattiin urakoitsijalta, koska Jari oli heinäkuulle asti töissä.

Urakoitsija, Kuljetus ja soraliike Anttonen Äänekoskelta antoi hintahaarukaksi 20–35 000 euroa. Hintahaarukka oli väljä, koska räjäytystöitä ei voitu ennakoida.

– Vähän jännitti, millainen lasku Anttoselta tulee, 22 000 euroa oli vähintäänkin kohtuullinen. Vaikka kallio pistää esiin tontin kulmalla, rakennuspaikalla ei tarvinnut räjäytellä ja pohtatyöt valmistuivat viikossa. Hintaa laski myös yhteistyö naapurin kanssa; sama urakoitsija teki viereisen tontin pohjat. Naapurissa jouduttiin vähän myös räjäyttelemään.

– Nyt maansiirtotöistä jäi budjettiin muutama tonni väljää. Jos keittiöön otettaisiinkin kivitasot laminaatin sijaan – tai vaikkapa poreamme terassin kulmalle.

Jari Hirvonen miettii sitäkin, lunastaisiko tontin kokonaan omaksi, jos budjetista jää yli. Toistaiseksi tontti on kaupungilta vuokrattu 50 vuodeksi, 1800 euroa vuodessa. Lunastukseen menisi noin 35 000 euroa.

 

Jari ja Marika ovat arvioineet, että talon rakentamiskustannukset voisivat jäädä hitusen alle 300 000 euron. Urakkasopimuksilla kustannukset on tarkkaan sidottu.

– Ja siinä pysytään, ellei tule yllätyksiä tai kalliita heräteostoja.

Urakoiden jälkeen itselle jää tehtäväksi maalaustöitä ja piha – sitten ensi kesänä.

Näillä eväillä saadaan pienen perheen moderni talo muuttovalmiiksi, huoneala 121 neliötä, kokonaisala 152. 1100 neliön tontti tarjoaa perheen pienimmille temmellystilaa enemmän kuin esimerkiksi rivitalopiha.

Kylätimpureilla on Kauramäen alueella ainakin kolme urakkakohdetta. Talitiaisentie 8:aan päästään rakentamaan näinä päivinä ja rakentamisajaksi on arvioitu seitsemän kuukautta. Perhe pääsee uuteen kotiinsa helmikuussa 2021, mutta jo sitä ennen käymme kurkistamassa, miten rakennustyö sujuu. Rakentamisen etenemistä voi seurata myös instagram-sivulta @kauramaessa.

Asuinalue

Kauramäki

Kauramäki on uusi, rakentuva asuinalue Jyväskylän Eteläportin ympäristössä, ysitien varressa. Tunnetuin kiintopiste lienee Keljonkankaan ABC-asema valtatien vastakkaisella puolella.

Kauramäki koostuu pääasiassa pientaloista, ensimmäiset 36 omakotirakentajaa pääsi tonteilleen kesäkuussa 2020. Tänä keväänä jaettiin 25 tonttia lisää ja 31 jäi jaettavaksi tulevina vuosina.

Omakotitalojen ja Eteläväylän väliin rakentuu pieni ”hybridialue”, johon on kaavoitettu tilaa rivi- ja kerrostaloille sekä kevyelle yritystoiminnalle. Ensimmäisenä alueelle valmistui vuosi sitten päiväkoti.

Kauramäkeen arvioidaan asettuvan noin 700 asukasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut