Kotipeili: Asbestipurku on vaativaa ammattityötä

A purku Oy urakoi sekä emoyhtiölle että ulkopuolisille

Joel Hyyryläinen, Jari-Pekka Paavola, Juho Hyyryläinen. Helena Hirvonen

Kari Ruuska

Saneerauskohteiden vaativiin purkutöihin erikoistunut A purku Oy on osa jyväskyläläistä Rakennus Auvinen -konsernia. Yhtiö perustettiin saneerausrakentamisen kiihtyvään tarpeeseen vuoden 2019 lopulla. Se osallistuu emoyhtiönsä rakennusprojekteihin, mutta tekee myös itsenäisiä purku- ja saneerausurakoita oman konsernin ulkopuolelle.

Vajaan vuoden ikäinen yhtiö on ehtinyt purkaa arviolta satakunta kylpyhuonetta, tuhansia metrejä putkieristettä sekä toteuttaa muiden tilojen purku- ja saneerausurakoita.

Yhtiön toimialaan kuuluvat muun muassa asbestipurku, timanttiporaukset ja -sahaukset, kosteusmittaukset ja kuivatukset sekä pienet remonttityöt alusta loppuun joko itsenäisesti tai emoyhtiön mukana.

A purku Oy:n toimitusjohtaja/osakas Juho Hyyryläinen uskoo, että saneeraustarpeen ja -urakoiden lisääntyessä myös vaativien purkutöiden tarve kasvaa. Tosin koronapandemia on vähän hillinnyt markkinoita, mutta korjausrakentamisen tarve ei mihinkään ole kadonnut.

– Remontointitarve ei koskaan lopu. Jos nyt hiljaisempi hetki jatkuu joulun alle saakka, keväällä tahti taas kiihtyy, Hyyryläinen arvioi.

Asbestikohteiden kartoitus ja purkaminen rakentajien tieltä on yksi yhtiön merkittävimpiä osaamisalueita.

– Kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin remonttikohteisiin on tehtävä asbestikartoitus, ennen kuin vanhoja rakenteita päästään purkamaan. Mikäli asbestia löytyy, myös purkamiseen on tarkat ohjeensa ja vain lisensoidut asentajat pääsevät purkamaan asbestia sisältäviä rakenteita, Hyyryläinen selventää.

Asbestipurkajan erikoisvarusteista tärkein ja kallein on moottoroitu maski, joka takaa työntekijälle puhtaan hengitysilman koko työn ajaksi. Maski maksaa 700­–1000 euroa ja on aina henkilökohtainen; jokaisella työntekijällä on oma maskinsa. Lisäksi varusteisiin kuuluvat muun muassa kertakäyttöhaalarit sekä suojakäsineet ja -jalkineet.

– Yksistään maskivaatimus rajaa tekijöiden määrää. Harvoilla ”vuokramiehillä” on omia maskeja, jotka olisi vielä tiiveysmitattu. Niinpä asbestipurkuun käytetään pääsääntöisesti omaa väkeä. Vuokratyövoimaa palkataan lähinnä aputöihin ja muihin tehtäviin, joihin ei erikoisvarusteita tarvita, Hyyryläinen sanoo.

Omaa väkeä A purku Oy:llä on tällä hetkellä kahdeksan ja jokaisella asbestipurkuun osallistuvalle työnantaja on hankkinut omat, vaatimukset täyttävät suojamaskinsa. Vuokratyövoimaa käytetään sesonkiaikoina, lähinnä kesäkaudella ulkopuolisia on 1–10 henkeä, joten yrityksen koko vahvuus voi olla pitkälti toistakymmentä.

Laki säätelee myös asbestimateriaalia sisältävien purkukohteiden työmaaoloja. Kohde on asbestipurun ajaksi eristettävä muusta työalueesta. Jokaisesta asbestityömaasta on tehtävä purkutyöilmoitus AVI:lle (aluehallintovirastolle). Työmaalla on koko ajan pidettävä alipaine ja järjestettävä jatkuva seuranta/mittaus sekä koko työaikainen tallennus.

Purun jälkeen tila imuroidaan ja tuuletetaan huolellisesti. Ilmanäytteiden analysointia varten lähetetään suodatinkapseli laboratorioon analysoitavaksi.

Vanhoissa rakennuksissa asbestia on yleisimmin käytetty esimerkiksi muovimatoissa, liimoissa, tasoitteissa tai laasteissa. Eli nämä kohteet on ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa kartoitettava ennen kuin purkutyöt voivat alkaa. Asbestia sisältäviä materiaaleja ei ole 90-luvun alkupuolelta lähtien saanut käyttää asuinrakentamisessa.

Laukaalaisella Juho Hyyryläisellä on pitkä, noin 20 vuoden työhistoria rakennusalalla.

– Olen tehnyt ikkuna-asennuksista omakotitalojen urakointiin. Itsellekin olen rakentanut kaksi taloa, Hyyryläinen kertoo.

Purku, asbestipurku ja timanttitöitä hän sanoo tehneensä uran alkuvaiheessa, viimeiset 15 vuotta kylpyhuonesaneerauksia ja sisustusremontteja. Työkokemus purkutöistä sekä korjausrakentamisesta auttaa ymmärtämään, kuinka tärkeää on huolellisesti tehty purku.

Hyyryläisen lisäksi A purku Oy:n osakkaita ovat Ville Auvinen ja Pekka Lakosalmi, joilla on merkittävä rooli myös Rakennus Auvisen muissa yhtiöissä.

Rakennus Auvisen juuret ulottuvat vuoteen 1969, jolloin Eero Auvinen aloitti rakennusurakoinnin. Nykyisen muotonsa rakennuskonserni on saanut 2000-luvulla hallitun kasvun kautta. Konserniin kuuluvat tänään emoyhtiö Rakennus Auvinen Oy:n lisäksi tytäryhtiöt LVI Auvinen Oy, A Sähköistys Oy, A Sukitus Oy ja A purku Oy.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotipeili-ilmoitusliitteessä, joka on Keskisuomalaisen välissä ilmestyvä asuntokaupan erikoislehti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.