Kotipeili: Jyväskylään on helppo kotiutua

Kaupunginjohtajalle koti on henkinen olotila

Keskusta tarvitsee lisää asukkaita ja uusia rakennushankkeita, kaupunginjohtaja Timo Koivisto pitää Reimaria hyvänä päänavauksena. Sen viereen on suunniteltu myös uutta kulttuurikeskusta. Kari Ruuska

Kari Ruuska

Olemme sopineet kaupunginjohtaja Timo Koiviston kanssa haastattelun kaupungintalolle. Tapaamme sattumalta jo ulko-ovella, molemmat ovat tulossa kotoa – etätyöstä.

Korona on muuttanut kodin roolia myös kaupunginhallinnossa, Koiviston mielestä jo vähän liikaakin.

Koivistolle koti on paitsi fyysinen paikka, myös paljon enemmän.

– Koti on myös henkinen olotila. Ympäristö, jossa voi rauhoittua perheen kesken. Voi liikuskella verkkareissa ja puuhastella kaikenlaista; etsiä telkkarista urheilua, lueskella… antaa aikaa itselle ja läheisille.

Koivisto on säilyttanyt kotinsa rauhan. Siellä ei ole pidetty työkokouksia, eikä annettu haastatteluja: yksi haastattelu maakuntalehteen on tehty kodin ympäristössä Säynätsalossa.

– En vastaanottanut virka-asuntoa, enkä halunnut myöskään edustuskotia.

Jyväskylä oli syyskuun lopussa 143 590 ihmisen kotikaupunki.

Kotina voi pitää myös paikkakuntaa, kotikaupunkia.

Timo Koivisto on syntynyt 50 vuotta sitten Tampereen lähellä Pirkkalassa, asunut myöhemmin Turussa, Porissa ja Helsingissä. Hän haeskeli yhteiskunnasta paikkaansa, joka löytyi Jyväskylästä vuonna 2005.

– Kansanedustajapuolison työn vuoksi vaihtoehdot olivat Jyväskylä tai Helsinki, etenkin kun perheeseen oli vuotta aikaisemmin syntynyt esikoispoika. Jyväskylässä avautui apulaiskaupunginjohtajan paikka, hain sitä ja tulin valituksi.

Perheen toinen poika syntyi jo jyväskyläläiseksi.

Kaupunginjohtajan pesti avautui kymmenen vuotta myöhemmin ja taas Koivisto tuli valituksi.

Timo Koivisto sanoo kotiutuneensa Jyväskylään täysin.

– Minkä kokee kotikaupungikseen, ei muutu sormia napsauttamalla. Kotiutuminen vaatii aikansa, minulta varmaan viitisen vuotta. Nyt koen itseni täysin jyväskyläläiseksi, mutta Tampere säilyy nuoruuden mielenmaisemana.

Jyväskylää ja Tamperetta Koivisto rinnastaa toisen kerran, kun puhutaan vetovoimasta ja siitä, miten saataisiin kasvu jatkumaan ja ihmiset pysymään Jyväskylässä. Iso opiskelukaupunki haluaa pitää tulijoita myös opiskeluvuosien jälkeen.

– Kaupungin pitää tarjota hyvän elämän rakennuspuut. Työ on tietenkin tärkein pitovoimatekijä; jos sitä ei täältä löydy, eivät valmistunutta muut tekijät täällä pidä. Kun se löytyy Jyväskylästä, ratkaisevaksi nousee muu kilpailukyky.

– Kotiutuminen on myös ilmapiirikysymys. Jyväskylä on haluttu kotikaupunki, kyselyjen mukaan valtaosa opiskelijoista haluaisi jäädä, jos töitä löytyy. Jyväskylässä on Tampereen tapaan avoin ja suvaitseva ilmapiiri. Vetovoimatekijöitä ovat urheilu ja vapaa-aika, kulttuuri- ja muut tapahtumat, terveydenhoito ja hyvinvointi jne

Koivisto lainaa tuoretta tilastoa kaupunkien tämän vuoden kasvusta, jossa Jyväskylä on kolmantena heti Tampereen ja Vantaan jälkeen. Taakse jäävät pääkaupunkiseudun kunnat sekä Turku ja Oulu.

Sama numeroina: Jyväskylä oli syyskuun lopussa 143 590 ihmisen kotikaupunki.

Vuoden alusta lukien Jyväskylään oli muuttanut 1100 ihmistä, nettomääräisesti asukasmäärä oli kasvanut 698:llä jyväskyläläisellä.

On tärkeää, että Jyväskylä kasvaa edelleen. Nykyvauhtia 150 000 asukkaan raja voi mennä rikki viiden vuoden sisällä.

– Monet tutkijat epäilivät, että korona jarruttaa muuttoliikettä ja esimerkiksi opiskelijat jäävät kotipaikkakunnilleen. Jyväskylässä näin ei käynyt.

Jyväskylä on jo pitkään ollut yksi maamme enää viidestä vahvasti kasvavasta kaupunkiseudusta: muita ovat Helsingin seutu, Turku, Tampere ja Oulu. Nämä valtio on nimennyt myös ns. MAL-suunnittelualueiksi, jossa Jyväskylän seudun työssäkäyntipiiriin lasketaan myös Äänekoski.

Asumisella on merkittävä osa hyvän elämän rakentamisessa.

– Asukkaille pitää olla tarjolla vaihtoehtoja. Joku mielii keskustaan, toinen haluaa elää perheensä kanssa väljemmin keskustan ulkopuolella. Ihmisille pitää tarjota cityasuntoja, mutta samalla varmistaa, että uusia alueita rakentajille on tarjolla. Avaintavoitteemme on kasvava kaupunki ja se edellyttää rakentamisen jatkumista.

Silti ei riitä, että rakennetaan paljon.

– Pitää rakentaa niin, että asunnot säilyttävät arvonsa, eikä ostajan tarvitse pelätä asunnon jäävän joskus myymättä.

Kaavoittajan on seurattava myös trendejä:

– 2010-luvun molemmin puolin haluttiin asua väljästi ja nuoretkin rakennuttivat hulppeita taloja.

Viime vuosina jopa perheet ovat hakeutuneet kerrostaloihin keskustan tuntumaan, mutta omakotibuumi näyttää taas tulevan. Uudet alueet Kauramäki ja Savulahti ovat erittäin suosittuja: esimerkiksi Savulahden 25 tontille tuli 180 hakemusta. Haukkalan-Palokan suunta tai etelässä Keljonkangas ovat voimakkaita kasvajia.

Koivisto lupaa, että rakentajille löytyy tilaa Kauramäen ja Savulahden jälkeenkin. Kaavoitusohjelmassa uusia alueita on tulossa esimerkiksi Tammirinteelle Vaajakosken suuntaan.

– Ei pidä unohtaa keskustaa ja täydennysrakentamista. Kalevankadulla ja Miltonin tontilla on laadukkaat hankkeet vireillä. Reimari ja Valtiontalon peruskorjaus oli merkittävä päänavaus. Keskustaan on saatava lisää asukkaita elinvoiman turvaamiseksi.

Asuntorakentamisen rinnalla on tärkeää kehittää myös muita hankkeita.

– Hippos voi päästä rakentamisvaiheeseen keväällä 2021, jos kaikki menee suunnitellusti. Mukana olevalle rakennusliikkeelle on varattu mahdollisuus ostaa rakennusoikeutta myös Kivelänrannasta.

– Seuraava iso hanke on Kukkulan eli sairaalanmäen tehokas hyödyntäminen. Entisiin sairaalakiinteistöihin on mahdollista toteuttaa hyvinvointiin liittyvää ekosysteemiä, mutta suunnitelma on vielä alkutekijöissään.

– Visio ratapihan kattamiseksi tähtää kauemmas, ehkä kymmenen vuoden päähän. Olisi luontevaa yhdistää Lutakon alue ja keskusta. Se lisäisi molempien viihtyisyyttä ja toisi uudenlaista kasvualustaa.

Koivisto korostaa, että uusia ajatuksia pohdittavaksi on koko ajan oltava.

– On oltava vireillä hankkeita, joilla kaupungin kasvulle ja tulevaisuuden elinvoimalle rakennetaan edellytyksiä.

Tehtaan lakkauttaminen avaa mahdollisuuksia myös Koiviston kotikulmilla Säynätsalossa.

– Kankaan taloudellinen logiikka ei etäisyyden vuoksi siellä toimi, mutta paikka on erinomaisen upea.

Jotta uusilla kodeilla riittää ostajia, tarvitaan lisää työpaikkoja.

Uusia Jyväskylään investoivia yrityksiä voisi sanoa onnenpotkuiksi, mutta sitkeää, määrätietoista työtä niiden saavuttamiseksi on tehty. Esimerkiksi Eteläportin alueelle sijoittuvaa David Brown Santasaloa Koivisto pitää yhtenä kiinteistökehitysyhtiö Jykian työn tuloksena.

– Eteläportista on tulossa hieno uuden ajan teollisuusalue. Myös Valmetilla menee hyvin, mikä ruokkii lisäksi merkittävää alihankintaketjua. Neuvotteluja käydään moneen suuntaan ja lähitulevaisuudessa voimme ehkä kertoa Santasaloon verrattavista uusista investoinneista.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotipeili-ilmoitusliitteessä, joka on Keskisuomalaisen välissä ilmestyvä asuntokaupan erikoislehti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut