Kotipeili: Asumisoikeus hyötyy talouden heilahtelusta

Hakijamäärät jopa kaksinkertaistuivat viime vuonna

Avain-yhtiöt rakentaa kokonaista korttelia entisen Haukkalan koulun tontille. Alueella on valmiina jo asumisoikeustalo ja vuokratalo (ei kuvassa). Rakenteilla oleva asumisoikeustalo valmistuu syksyllä. Kari Ruuska

Kari Ruuska

Suomalaiset ovat löytäneet asumisoikeusasumisen turvallisena ratkaisuna tilanteessa, jossa vuokra-asuntojen kysynnän uskotaan hiipuvan ja uudistuotannon hinnat karkaavat käsistä.

Asumisoikeusasuntojen hakijamäärät lähtivät viime vuonna selkeään kasvuun. Myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta Avain Asunnoilta kertoo, että hakijamäärät olivat paikoin jopa kaksinkertaiset vuoden 2019 samaan ajankohtaan verrattuna.

– Koronatilanne lienee osasyy kehitykseen. Epävarmuus siirsi monen asunnonostosuunnitelmia, mutta vuokra-asumiselle haettiin asumisoikeusasunnosta vakaampaa ja kokonaisedullisempaa vaihtoehtoa.

Kustannusero asumisoikeus- ja vuokra-asumisen välillä jatkoi kasvuaan ja ARA:n raporttien mukaan ero kasvaa asumisoikeusasuntojen eduksi. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla yli 40 % ja Helsingissä jo yli 50 % käyttövastikkeita korkeampia. Jyväskylässä ero vapaarahoitteisiin vuokriin on 20 %:n luokkaa.

– Moni pohtii myös omistusasumisen mielekkyyttä epävarmoina aikoina – saako pankista ylipäänsä lainaa tai uskaltaako sitoutua isoon ja pitkään velkaan. Epävarmuus omistusasumisen riskeistä pelottaa asunnon etsijöitä. Asumisoikeusasunnosta asukas tietää saavansa sijoittamansa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna, Kiviranta korostaa.

Elias Kiviranta uskoo, että kasvu jatkuu.

– Avain Asumisoikeuden tavoitteena on kasvaa ja rakennuttaa lisää asumisoikeusasuntoja kasvukeskuksiin. Tällä hetkellä meillä on rakenteilla 300 ja suunnitteilla 642 uutta asumisoikeusasuntoa koko Suomessa.

– Jyväskylään valmistui viime vuonna yhteensä 113 ja Muurameen 66 uutta asumisoikeusasuntoa. Tämän vuoden puolella valmistumassa ja myynnissä on vielä 110 uutta asumisoikeusasuntoa muun muassa Keljon, Palokan ja Äijälänrannan alueilla.

– Muutoksena aiempaan näyttäisi olevan, että ensimmäisenä myydään isot perheasunnot, sama koskee myös käytettyjä kohteita. Trendin muutos kertoo, että perheet etsivät selvästi kohtuuhintaista vaihtoehtoa asumiseen, Kiviranta pohtii.

Avain-yhtiöt rakennuttaa myös vuokra-asuntoja. Esimerkiksi Haukankaarella uudet asumisoikeus- ja vuokratalot ovat vierekkäin samalla tontilla. Konserni on toteuttanut myös palvelutaloja yhteistyössä jonkin operaattorin kanssa.

– Vaihtelevan asuntokannan kautta pystymme toteuttamaan isompia ja monipuolisempia kokonaisuuksia. Kaupunkeja kiinnostaa, että pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan vaikkapa kokonaisia kortteleita. Myös asukkaiden on mukavampi muuttaa uuteen kotiin, kun kortteli on kerralla valmis eikä rakennustyö jatku vuosia muuton jälkeen.

Elias Kiviranta harmittelee sitä, että asumisoikeuteen liittyy paljon väärinymmärryksiä ja huhupuheita. Osa johtuu jo siitä, että asunnon hakeminen on tehty byrokraattiseksi ja vaikeaksi järjestysnumeroineen ja hakujonoineen. Ihmisten mielenkiinto ei riitä tutustua tarkemmin itse asumismuotoon.

– Kaiken tulisi olla helppoa ja selvää alusta alkaen, byrokratia voi luoda muitakin epäluuloja asumisoikeutta kohtaan. Asumisoikeusmaksua pidetään joskus ns. kynnysrahana, moni ei ole miettinyt sitä turvallisena sijoituksena, jonka saa aina indeksitarkistettuna takaisin.

Joku voi epäröidä sitäkin, onko itsellä varaa asumisoikeusmaksuun.

– Asumisoikeussopimus toimii vakuutena ja sitä vastaan voi olla helpompi saada lainaa kuin koko asunnon ostamiseen jo lainamäärän takia. Aina ei edes tarvitse maksaa kymmenia tuhansia euroja, Jyväskylässäkin meillä on asuntoja, joissa asumisoikeusmaksu on ollut alle 4 000 € (haettavissa nyt esim. saunallinen kaksio Palokunnanmäellä, luovutushinta 6713,38, vastike 582,49/kk). Jos ottaa lainan vaikka kymmeneksi vuodeksi, kokonaiskulu saattaa jäädä vastaavan vuokra-asunnon vuokraa edullisemmaksi.

Epävarmutta voi luoda myös iso järjestysnumero, jota ei tarvitse säikähtää.

– Numerointi on rullannut 90-luvulta asti, joten nyt mennään jo isoissa numerosarjoissa. Järjestysnumerot ovat ikuisia, mutta asunnon jo saanut asukas ei voi hakea asuntoa uudelleen samalla numerolla. Merkitsevää on vain se, kuinka moni muu on kiinnostunut samasta asunnosta ja jos muita hakijoita ei ole, asunnon saa isollakin numerolla.

Uusi asumisoikeuslaki selkeyttää tilannetta ja moni asia muuttuu paremmaksi sitä kautta. Uudessa laissa on muun muassa varmistettu asumisoikeusasuntojen kohtuuhintaisuus, selkeytetty asukasvalintaa ja vahvistettu asukasdemokratiaa.

Kiviranta korostaa asumisoikeusasukkaan vapauksia ja oikeuksia.

– Hänellä on huomattavasti enemmän oikeuksia kuin vuokra-asukkaalla. Uuden lain myötä asukasdemokratia ja asukkaiden osallistumismahdollisuudet kasvavat. Asukkaalla ei ole toki samanlaisia päätäntävaltaa kuin omistusasunnon osakkaalla, mutta hänellä ei myöskään ole omistajan riskejä ja vastuita, eivätkä korjaushankkeiden kustannukset kopsahda omaan niskaan.

– Kohdekohtaisten järjestyssääntöjen, asunnon ”tuunaamisen” ja pihakeinun rakentamisen kaltaiset päivittäiset asiat ovat asukkaiden päätettävissä omistajayhteisön määrittämien pelisääntöjen rajoissa. Asukkaat ottavat kantaa talon remontteihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Asukkaalla on oikeus tehdä kodistaan oman näköinen talon ohjeistukset ja säännöt huomioiden.

Asukkaina asumisoikeusasunnoissa on kattava kirjo kaikenlaisia ja -ikäisiä asukkaita. Yli 55-vuotiaita senioreita eivät koske varallisuusrajat, jotka muutoin ovat edellytys asumisoikeusasunnon saamiseksi. Moni seniori on myynyt talonsa ja päätynyt asumisoikeuteen, rahaa on jäänyt tilille eläkepäivistä nauttimiseen.

– Monet nuoret ovat löytäneet asumisoikeusasunnon, kun vuokra-asunnoista on ollut kova kilpailu ja vuokrat korkealla. Pieni alkupääoma ja kohtuuhintainen vastike mahdollistavat säästämisen seuraavaan asuntoon. Indeksitarkistetun asumisoikeusmaksun kautta lyhennykset satavat ns. omaan laariin ja muutamassa vuodessa säästöä on kertynyt vaikka käsirahaksi omistusasuntoon.

– Perheet ovat aina olleet tärkeä kohderyhmä. Vielä muutama vuosi sitten perheet muuttivat kaupungeista maaseudulle halvemman asumisen perässä, nyt trendi näyttää toiseen suuntaan – kaupunkien palvelut houkuttavat. Kaupunkiasuminen on kallistunut ja perheillä tilantarve ajaa hakemaan isompia asuntoja, jotka voivat olla omistuspuolella pyyntihinnoiltaan ulottumattomissa ja vuokrapuolellakin kalliita. Asumisoikeus mahdollistaa asumisen lähellä palveluita, kohtuullisin kustannuksin ja turvallisesti. Elämäntilanteen muuttuessa asumisoikeudesta pääsee riskittömästi eroon ja rahan saa aina indeksitarkistettuna takaisin.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotipeili-ilmoitusliitteessä, joka on Keskisuomalaisen välissä ilmestyvä asuntokaupan erikoislehti.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut