Kari Ruuska
Vuonna 1924 valmistunut Schaumanin linna on merkittävä pala jyväskyläläistä historiaa ja jopa koko Suomen teollisuushistoriaa.
Tehtaanjohtaja Bruno Krook rakennutti linnan yksityisasunnokseen ja mikä merkittävää ilman yhtiön johdon lupaa. Koska hänen mielestään kodin tuli sijaita saarella, Tourujoelle kaivettiin pätkä uutta uomaa ja sen yli rakennettiin linnaan johtava silta.
Krookin kaikkea omavaltaisuutta ei katsottukaan hyvällä, vaan konsernin johto irtisanoi hänet vuonna 1929 – asuntolinna vielä olisi mennyt, mutta tenniskenttä ullakolla oli liikaa. Linnaan siirtyi asumaan uusi tehtaanjohtaja Rafael Jaatinen. Hän aloitti kiinteistön uudistamisen, jossa linna jaettiin kahteen erilliseen asuintilaan sekä edustustiloihin. Itse hän ei ehtinyt remontoituun linnaan takaisin erottuaan vuonna 1945.
Seuraavat asukkaat olivat lyhytaikaisia. Uudistettuun taloon muutti ensimmäisenä Pehr Ole eli Pelle Schauman perheineen. Kesällä 1946 linnaan muutti tehtaanjohtaja Edvard Firtjof Hanell perheineen, vuonna 1947 johtaja Uno Eugen Savola, hänen jälkeensä johtaja Carl-Gustav Londen, joka asui linnassa vuoteen 1951. Seuraava tehtaanjohtaja Uno Savola ei muuttanut linnaan, vaan rakennutti naapuriin itselleen Villa Savolan eli Pikkulinnan.
Linnassa asui Savolan aikakaudella yhtiön klubiemäntä Hilda Pylvänäinen eläkeikäänsä, vuoteen 1982 saakka. Hänen jälkeensä klubiemännäksi tuli Aino-Lotta Kinnunen ja linna toimi lähinnä edustus- ja majoitustiloina arvovaltaisille vieraille.
Linnassa yöpyivät muuan muassa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, Monacon prinssi Albert seurueineen sekä Suomen presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto puolisoineen (lähde: Maria Pecoraro, Schaumanin linna – Tehtaanjohtajan koti Jyväskylässä).
Juttu on julkaistu aiemmin Kotipeili-ilmoitusliitteessä, joka on Keskisuomalaisen välissä ilmestyvä asuntokaupan erikoislehti.