Kuusi kukki viime keväänä mahtavasti. Säät suosivat tuulipölytystä, ja siitepöly pöllysi sakeana ilmassa kohti emikukkia – ja samalla kuorrutti katot, autot ja kaikki pinnat hetkeksi.
Onnistuneen pölytyksen seurauksena kuusten latvat notkuvat käpyjä nyt. Mutta onko kävyissä siemeniä, oravan ja monen linnun talviruokaa ja tietysti kuusen tulevaa sukupolvea?
Kuusen käpysato on ollut poikkeuksellisen runsas peräkkäisinä vuosina. Tämän seurauksena myös siementuholaiset ovat runsastuneet. Kuusen siemeniä tuhoavat muun muassa kuusentuomenruoste-niminen sieni, ja monet hyönteiset, kuten kuusenkäpykärpänen, -koisa ja -kääriäinen. Alueelliset erot tuholaisten esiintymisessä ovat suuria.
Kuusen siementen määrää kävyissä voi arvioida nyt keväthankien aikaan. Kävyt varistavat siemenet kevätahavan aikaan.
Jos hangella näkyy runsaasti pulleita kuusen siemeniä, sato on hyvä. Jos kevätretkellä sen sijaan näkee oravan syövän erityisesti kuusen silmuja, on siemensato alueella heikko.
Orava syö ja varastoi erityisen mielellään kuusen käpyjä. Estääkseen käpyjä kuivamasta ja siemeniä varisemasta, orava varastoi kuusen kävyt kosteaan sammaleeseen. Yhdestä kävystä orava saa 100–200 siementä. Käpyjä kuluu päivässä toista sataa.
Kävyt varistavat siemenet kevätahavan aikaan.
Hyvänä kuusen käpyvuonna oravat aloittavat lisääntymisen huhtikuussa, kun silmuilla sinnitelleet oravat aloittavat lisääntymisen huomattavasti myöhemmin, toukokuussa.
Lintusesonki käynnistyy
Maaliskuun lämpöaallon myötä muuttolintujen virta on käynnistynyt. Keski-Suomessa paksut hanget ja yöpakkaset hillitsevät vielä muuton etenemistä, mutta harmaalokit ja laulujoutsenet ovat jo saapuneet odottelemaan pesäpaikkojensa sulamista. Ensimmäiset peipotkin laulavat jo.
Uusia muuttolintulajeja tipahtelee maakuntaan lähes päivittäin, mutta on muistettava, että kevät on vasta aluillaan ja sekä pakkasjaksoja että lumisateita on varmasti vielä tulossa.
Maaliskuu on lintumaailmassa vielä suhteellisen rauhallista ja pesimäkausi vasta edessäpäin. Maaliskuussa pihapiiriin ripustetut pikkulinnunpöntöt ehtivät vielä hyvin käyttöön tulevalle pesimäkaudelle.
Viime vuosina suosittu harrastusmuoto on ollut BirdLife Suomen 100 lintulajia -haaste, jossa yritetään tunnistaa vuoden aikana sata lintulajia. Haasteen aloittamiseen maaliskuu on parasta aikaa: linnut ovat aktiivisia, mutta lajimäärä ei vielä päätä huimaa ja on suhteellisen helposti otettavissa haltuun.
Haasteeseen ryhtyminen on ummikolle epätoivoista kesäkuun alussa, kun koko lajikirjo laulaa kilpaa. Kevään mittaan tiputellen saapuvien kevätmuuttajien opiskelu on helpompaa kuin koko lajiston ottaminen haltuun kertarysäyksellä. Suosittelen kokeilemaan sadan lintulajin tunnistamista!
Lähetä kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.