Luonnossa | Kuka mylläsi nurmikon? Vesimyyriä on somehavaintojen ja kaivuujälkien perusteella nyt runsaasti Keski-Suomessa

Lumen sulaminen paljasti monelta pihalta ja tien penkereeltä myllätyt nurmikot. Lähes kymmenen senttimetriä halkaisijaltaan olevien tunnelien kaivaja näyttäisi monin paikoin olleen vesimyyrä. Se on pienen rotan kokoinen mustanruskea myyrä, jonka häntä on aina ruumista lyhyempi. Rotan häntä on noin ruumiin pituinen, joten hännän pituus on oiva apu lajimäärityksessä.

Vesimyyriä on somehavaintojen ja kaivuujälkien perusteella runsaasti Keski-Suomessa. Vesimyyrät elelevät kesät kosteilla paikoilla vesistöjen läheisyydessä, mutta siirtyvät talvisin kuivemmille multaville maille, joita löytyy monesta pihasta. Siellä ne varastoivat ruokaa maan alle kaivamiinsa tunneleihin talven varalle.

Vesimyyrä saattaa jemmata pienen puutarhan koko peruna- tai porkkanasadon parempaan talteen kellaritunneliinsa. Varastojen huvetessa vesimyyrä saattaa syödä puiden juuret maan alta siten, että pelkkä runko törröttää vinossa talven jälkeen.

Onneksi vesimyyriä esiintyy yleensä pienellä alueella kerrallaan, eivätkä ne viihdy samalla tontilla montaa talvea peräkkäin.

Monin paikoin nurmikoilta paljastui myös pienempiä myyrän käytäviä, peltomyyrän ruohomakkaroita. Nämä ruohotunnelit ovat suurelta osin maanpinnalla ja muodostuvat myyrien syömän ruohon tähteistä. Myös peltomyyriä oli viime talvena liikkeellä runsaasti Keski-Suomessa, mutta nyt kannat vaikuttaisivat romahtaneen monin paikoin.

Kukkii jo vuokko ja moni muu

Vähemmän värikkään talven jälkeen ihmissilmä kiinnittää heti huomion kirkkaankeltaisiin leskenlehtiin tai sinisiin vuokkoihin. Varhaisia kevään kukkijoita on muitakin.

Moni vaatimattomampi kukkija muistuttaa ehkä heinää, vaikkei heinä olekaan. Esimerkiksi suolla kiivasta kukintaa on ollut jo lumen alla, kun tupasvilla aloitti kukintaansa hangen alla maaliskuussa. Harmaahko, hieman pörröinen ja vähän takkuinenkin tähkä oli kukassa jo ennen kuin lumi ehti sulaa.

Toinen varhainen saman heimon, sarakasvien, aikainen kukkija on sormisara. Se virittelee parhaillaan emi- ja hedetähkiään kukkaan. Sormisaran noin 2–5 millimetriä leveät lehdet muodostavat heinämäisiä mättäitä.

Vihviläkasveista kaikenlaisissa metsissä ja hakkuuaukoilla hyvin yleinen kevätpiippo kukkii parhaillaan komeasti, vaikka kaunis ruskeanvihertävä kukka ei niin silmiinpistävä olekaan. Ja niistä heinistä sitten ainakin kylänurmikka aloittaa jo aikaisin toukokuussa ja kukkii syksyyn saakka.

Pieni, 5–30 senttimetriä korkeaksi kasvava kylänurmikka on tuttu näky pihanurmella, puutarhoissa ja teiden varsilla.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut