Luonnossa | Käävät jurottavat paikallaan säästä riippumatta – monivuotisten kääpien itiöemiä löytää läpi vuoden

Kesä antaa odotuttaa itseään. Aikuisena talvehtivia päiväperhosia näkyy siellä täällä päivän aurinkoisina hetkinä. Linnutkin hidastelevat. Käävät eivät luontoharrastajaa petä, sillä ne jurottavat paikallaan säästä riippumatta. Monivuotisten kääpien itiöemiä löytää läpi vuoden. Yksivuotistenkin kääpien itiöemät säilyvät tunnistettavina talven yli.

Olin kollegojen kanssa tutkailemassa avohakkuille jätettyjä haapoja, kun äkkäsin talvikäävän maassa lahoavalta koivun rangalta. Laji on yleinen, mutta kääpien maailmassa vähemmistöä, sillä se kuuluu jalkakääpien ryhmään.

Jalkakääpälajeja on meillä tusinan verran. Nimensä mukaisesti niillä on usein selkeä jalka. Samankaltainen, joskin rotevampi jalka löytyy myös lampaankääviltä. Kääväksi sientä voi epäillä siitä, että se kasvaa puunrungosta, oksasta tai kannosta. Poikkeuksiakin löytyy: lampaankäävät, mustajalkakääpä ja viuhkokääpä kasvavat suoraan maasta.

Toinen keino tunnistaa sieni kääväksi on syynätä lakin alapintaa. Käävillä sieltä löytyy yleensä pillejä, ei helttoja. Pillit eivät kuitenkaan ole oikotie onneen, sillä tateillakin on pillit, mutta ne eivät ole kääpiä.

Epävarman kannattaa pitää mukanaan kääpäopasta. Vaikka syksy on parasta kääpäaikaa, uusia viuhkokäävän itiöemiä voi tavata jo kesäkuun lopussa.

Uudesta sohvasta löytynyt kuoriainen yllätti tutkijat

Posti toi kovakuoriaisnäytteen tunnistettavaksi. Otus oli löytynyt uudelta arvokkaalta kotimaiselta sohvalta, kun se oli kuorittu muovikääreistään. Onko kyseessä tuholainen, kuului tuttu kysymys.

Innokkaan kollegan kanssa tunnistaminen kävi nopeasti: vaippaniluri, kaarnakuoriainen, jonka toukat elävät kuolleiden tai kaatuneiden havupuiden kuoren alla, mutta myös puutavarassa. Ympäristöön levinnyt heikko puutavaran tuoksu oli mitä ilmeisimmin harhauttanut tutkimamme yksilön huonekalutehtaaseen ja edelleen asiakkaalle lähtevälle sohvalle.

Erityisen mielenkiinnon herätti kuitenkin kuoriaisessa sitkeillä rihmoilla roikkuneet punkit. Selvitystyö johti – taas kerran – luonnon häkellyttävien vuorovaikutusten äärelle.

Useat kaarnakuoriaiset kuljettavat mukanaan sieni-itiöitä kaivautuessaan lisääntymään uuteen puunrunkoon. Sieni kasvaa kuoriaisen käytävissä ja toimii toukkien ravinteikkaana ravintona. Usein käytävissä elää myös punkkeja omien sieniensä kanssa. Punkit ovat perin huonoja leviämään uusiin ravintokohteisiin, mutta tarrautumalla lennolle lähteviin kuoriaisiin matka taittuu nopeasti ja oikeaan osoitteeseen. Sienten lisäksi jotkut punkit saattavat syödä kuoriaisten munia tai käytävissä eläviä sukkulamatoja.

On aivan selvää, ettemme tiedä vielä läheskään kaikkea siitä, millaisia elämän ilmiöitä metsään lahoava puunrunko sisäänsä kätkeekään.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut