Luonnossa | Katajalla loisii kolme ruostesienilajia, joista yleisin on näyttävä pihlajan-katajanruoste

Keväällä kannattaa kurkistaa katajaan. Katajan oksilla voi nähdä erikoisia oransseja hyytelömäisiä kotelosienen itiöpesäkkeitä. Sarvimaiset tai liuskamaiset itiöpesäkkeet ovat yksi ruostesienen monimutkaisen elämänkierron vaiheista.

Katajalla loisii kolme ruostesienilajia, joiden toinen isäntäkasvi kuuluu ruusukasvien heimoon. Ruostesieni kasvaa vuorotellen näillä kahdella isäntäkasvilla. Ruostesienilajit on helppo nimetä, sillä nimet muodostuvat isäntäkasveista: orapihlajan-katajanruoste, omenan-katajanruoste ja pihlajan-katajanruoste.

Ruostesieni talvehtii katajan kuoren soluissa ja neulasissa. Oranssit itiöpesäkkeet muodostuvat aikaisin keväällä. Hyytelömäiset itiöpesäkkeet ovat lyhytikäisiä ja niitä löytää parhaiten alkukevään sateisina päivinä, kun ilmassa on vielä kosteutta.

Itiöpesäkkeissä muodostuneet itiöt leviävät ilmateitse. Jos sienen vaatima toinen isäntäkasvi osuu kohdalle, alkaa ruostesienen elämänkierrossa uusi vaihe.

Toisessa isäntäkasvissaan ruostesieni on aivan erinäköinen. Ruostesieni muodostaa ruskeita laikkuja pihlajan, orapihlajan tai omenan lehtiin eikä ole yhtä koristeellinen kuin katajavaiheessaan.

Pihlajan-katajanruoste on näistä kolmesta katajalla kasvavasta ruostesienilajista yleisin. Katajaa väli-isäntänään käyttävät ruostesienet eivät ole isäntäkasveilleen turmioksi. Sienen kauneus orapihlajan tai omenan lehdellä voi jakaa mielipiteitä, mutta katajalla kasvaessaan ruostesieni on upea näky.

Hirvi ei sääli metsänomistajaa

Metsäautotiellä itäisessä Keski-Suomessa kävellessä huomio kiinnittyy kymmeniin tuhteihin papanakasoihin. Selvästi hirvien lempipaikkoja tuollaiset syrjäiset ja harvoin ajellut tiet.

Hirvien vierailujen määrän paljastavat myös metsäautotien molemmin puolin tarkkaan ja moneen kertaan kalutut pajujen ja pihlajien taimet.

Jokavuotinen hirvien tekemä taimien typistys pitää nämä lehtipuut matalina ja erikoisen mallisina.

Hirviltä eivät ole säästyneet liioin hyvään kasvuun päässeet pari-kolmemetriset männyntaimet. Lähes kaikkien mäntyjen latvat on katkottu.

Hirvet ovat hamunneet talviapetta latvuksista ja oksien kärjistä. Talviherkkua ovat männyn uusimpien vuosikasvainten silmut, joihin yltääkseen hirvi katkoo puun latvan poikki, jotta voi pistellä herkullisimmat silmut parempiin suihin.

Taimikon tila on ankea talousmetsän omistajan kannalta, mutta hirvi ei ajattele euroja, vaan napsii tarjolla olevat herkut sieltä, mistä helpoimmin ne saa, sopivan ikäisestä taimikosta.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut