Puolukka on sekä euromääräisesti että marjojen määränä mitattuna kaikkein tärkein ja monille myös se kaikkein rakkain metsämarja. Tätä metsiemme punaista kultaa poimiessa huomaa, että kaikki puolukan punainen ei aina olekaan marjoissa. Puolukkaa voivat vaivata pöhöjen sukuun kuuluvat loissienet, jotka värjäävät osan versoa tai koko verson punaiseksi.
Puolukan pöhöt eivät nykytiedon mukaan ole myrkyllisiä, vaikka harva niitä marjan sijaan suuhunsa pistääkään, sillä ne eivät ole ruokasieniä. Puolukan pöhösienten ei liioin katsota haittaavan puolukan menestymistä sanottavasti.
Yleisin on puolukanpöhö (Exobasidium vaccinii), joka turvottaa puolukan lehdet ja joskus koko latvaverson marjapuuron punaiseksi. Itse pöhö syntyy lehden alapinnalle, mutta marjojen poimijan silmään pistävät kuoppaiset lehdet ja punainen väri lehden yläpinnalla. Lopuksi sieni peittää lehden valkeaan jauhoon.
Harvinaisempi puolukanversopöhö (Exobasidium juelianum) pöhöttää puolukan koko latvaverson vaaleanpunaiseksi haamuksi.
Pohjois-Suomessa yleinen, mutta etelässä harvinaisempi puolukanloistopöhö (Exobasidium splendidum) on nimensä mukainen. Koko verso hohtaa ja leiskuu kirkkaanpunaisena. Puolukalla ei ole ruskaväritystä, mutta puolukanloistopöhön vaivaama verso hehkuu loistavana kuin syksyn ruskakisan voittaja konsanaan.
Kauneus on tietysti katsojan silmässä, mutta minusta puolukanloistopöhö on – loistavan kaunis.
Lintujen syysmuutossa ennätyslukemia
Linnut ovat jo pääosin suunnanneet kohti omia talvehtimisalueitaan.
Yksilömäärissä mitattuna vilkkain lintujen syysmuutto tapahtuu elokuisina öinä, kun miljoonittain hyönteissyöjiä matkaa kaikessa hiljaisuudessa yötaivaalla etelään. Tästä muutosta lintujen tarkkailija ei tiedä mitään, mutta vilkkaimpina muuttoöinä taivaan täyttävä tiheä lintumassa voi näkyä sadetutkissa.
Ehkä näyttävin syysmuutto on kurjella, jonka valtavat parvet vyöryvät huikeana rintamana yhtenä päivänä kuin yhteisestä komennosta kohti etelää. Tänä vuonna kurkien muuttovirta ohitti Keski-Suomen lännestä.
Maakunnassa laskettiin vain yksi yli 2 000 kurjen päiväsumma. Tämä rekisteröitiin Luhangassa, kun samana päivänä Raaseporissa laskettiin 20.9. uudeksi Suomen ennätykseksi yli 29 000 muuttavaa kurkea.
Tämän syksyn keskisuomalainen ennätysmuutto kirjattiin metsäkirviselle, kun yhden elokuisen aamun aikana Luhangan Vuoksensalmessa laskettiin yli 12 000 muuttavaa metsäkirvistä. Moisen muuton havaitseminen edellyttää otollista paikkaa, jossa maastonmuodot keräävät muuttavia lintuja suppilomaisesti yhteen paikkaan sekä kevyttä vastatuulta, jotta linnut eivät muuta myötätuulessa liian korkealla muutontarkkailijan havaitsemattomissa.
Kuluneena syksynä ennätyslukema kirjattiin myös Keski-Suomen päiväkohtaiselle jouhisorsamuutolle. Säynätsalossa ynnättiin 24.9. vilkkaan arktisten vesilintujen muuttoryntäyksen mukana peräti lähes 1 400 etelään matkaavaa jouhisorsaa.
Lähetä kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luontoon liittyviä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia verkossa osoitteessa ksml.fi/luonnossa.