Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Painetun Keskisuomalaisen jakelussa on tänään ongelmia, eivätkä kaikki tilaajamme valitettavasti saa lehteä ajoissa. Tämän vuoksi näköislehtemme on avattu vapaasti luettavaksi.

Luonnossa | Kesän perhoshavaintoja on mukava muistella – ruostenopsasiipi ja koruyökkönen ovat harvinaisia lajeja Keski-Suomessa

Mennyt kesä toi mukanaan keskisuomalaisittain muutamia hyvin mielenkiintoisia perhoshavaintoja.

Syksyisen vaelluksen aikana nähtiin ainakin pari etelänpäiväkiitäjää. Poikkeuksellisen paljon havaittiin myös kaaliperhosia, joka ei Keski-Suomessa ole läheskään jokavuotinen laji.

Hieno syyskesän havainto saatiin Muuramesta, jossa nähtiin ruostenopsasiipi. Lajista on vain muutamia aiempia havaintoja Korpilahdelta.

Mukava oli myös Korpilahden pikkuhäiveperhonen, samalta paikalta kuin kesällä 2021. Tämä upea laji näyttäytyi myös Jämsässä. Karttaperhosen molempia sukupolvia nähtiin monin paikoin Jämsästä Konnevedelle, ja laji on selvästi kotiutunut maakuntaan.

Heinäkuussa Jyväskylässä havaittiin pajukääriäisvenhokas ja tuomiruuhikas. Molemmat ovat perinteisesti eteläisiä lajeja. Kesän sokerina pohjalla voidaan kuitenkin pitää löytöä koruyökkösestä, joka havaittiin Muuramessa.

Laji on maassamme kaakkoinen ja eteläinen, ja levinnyt Suomeen vasta 50 viime vuoden aikana. Ahvenanmaalle se ilmestyi 2010-luvulla, ja nyt sitten jo Keski-Suomeen.

Leppien syyspuku pysyy vihreänä

Kun muut lehtipuumme vaihtavat syksyllä upeaan hehkuvan keltaiseen, oranssiin tai punaiseen ruskapukuun, eivät harmaa- ja tervalepät vaihdakaan lehtiensä väriä. Tai jos vaihtavat, niin ankeaan ruskeaan. Leppä siis pudottaa lehtensä vihreinä tai joskus ruskeina.

Todennäköisin syy ilmiöön lienee leppien juuristossa. Lepillä on juurissaan juurinystyröitä, palleromaisia rakenteita, joissa elää typensitojabakteereita symbioosissa isäntäpuiden kanssa. Bakteerit pystyvät sitomaan suoraan ilmakehän typpeä, jota leppä sitten käyttää kasvuunsa ja lehtivihreän tuottamiseen.

Leppä puolestaan antaa bakteereille yhteyttämistuotteina sokereita. Muut lehtipuumme joutuvat ottamaan typpensä maaperästä pääasiassa ammonium- ja nitraatti-ioneina, joista kilpailevat myös monet muut eliöt.

Typpi onkin metsissämme puiden kasvua rajoittava tekijä. Muut lehtipuut leppiä lukuun ottamatta varastoivat lehtivihreän typen talven ajaksi runkoon ja juuristoon paljastaen vihreän värin alle kesällä peittyneet muut värit, kuten keltaiset karotenoidit ja punaiset antosyaanit.

Leppien ei tarvitse ottaa lehtivihreän typpeä talteen ”omien typensitojiensa” ansiosta, vaan niillä on varaa pudottaa typpirikkaat lehtensä esimerkiksi lierojen herkuksi ja muhevoittamaan kasvupaikkansa maaperää.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.