Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Painetun Keskisuomalaisen jakelussa on tänään ongelmia, eivätkä kaikki tilaajamme valitettavasti saa lehteä ajoissa. Tämän vuoksi näköislehtemme on avattu vapaasti luettavaksi.

Luonnossa | Tilhien ravinnosta uusia havaintoja Luonnossa-palstan lukijoilta: ensin syödään pihlajanmarjat, sitten omenoita ja katajanmarjoja

Tilhistä on kirjoitettu kuluvana syksynä jo pariin otteeseen tällä palstalla, mutta pakko on hiukan vielä jatkaa. Kiitos lukuisille lukijoillemme, jotka lähettivät havaintojaan tilhille kelpaavasta ravinnosta. Tämä on jo pienimuotoista kansalaistiedettä.

Selvää on, että kun pihlajissa on syksyisin marjoja, niin niitä tilhet popsivat mieluiten. Pihlajanmarjat syödään aina ennen muita. Mutta mitä tilalle, kun pihlajista ei hakemallakaan löydä syötävää tai kun kaikki marjat on niistä syöty? Toissijaisen ravinnon listasta muodostuu melkoisen pitkä.

Eniten havaintoja luonnon tarkkailijoilta tuli omenoista ja katajanmarjoista. Katajanmarjoja ovat tilhet käyneet napsimassa jopa kukka-asetelmien koristeoksista. Myös luumuista ja orapihlajan marjoista näyttävät tilhet monien havaintojen perusteella pitävän. Lisäksi tilhien on nähty syövän marjoja tyrni- ja karviaispensaista.

Yksittäisiä havaintoja tuli myös marja-aronioista ja lumipalloheisistä.

Ovatpa tilhille kelvanneet ruokintapaikalla tarjotut viinirypäleetkin. Ankeammasta päästä ruokalistaa löytyvät puiden rungoilla kasvavat jäkälät. Eivät tilhet siis aivan yhden ravintokohteen varassa täällä pohjolassa elä.

Viherkasvin mullasta löytyi eksoottinen liero

Eräästä alkusyksyn normityöpäivästä tuli jännittävä, kun tohkeissaan ollut opiskelija kiikutti ihmeellisen madon tutkittavaksi. Viherkasvin mullasta oli lähtenyt liikkeelle pieni mato, joka ei alkuun näyttänyt yhtään tutulta. Erikoista matoa pitikin tutkia perusteellisesti, koska se ei vastannut mitään Euroopassa elävää lajia. Liero se kumminkin oli, mutta monet piirteet perin eksoottisia.

Pitkällisen selvittelyn jälkeen piskuinen liero osoittautui Afrikasta lähtöisin olevaksi lajiksi (Dichogaster annae), jonka sukulaiseen olin kyllä törmännyt aiemmin. Tämän uuden lajin ihminen on levittänyt laajalti ympäri tropiikkia. Onpa sitä koetettu valjastaa Intiassa biojätteiden käsittelijäksi meilläkin tutun ja yleisen tunkiolieron tapaan.

Erikoista tässä eksoottisessa lierossa on muun muassa sen lumoavan turkoosin sinertävä väri, joka syntyy valon heijastuessa ihon alla olevasta kimaltavasta pigmenttikerroksesta.

Se aiemmin Jyväskylässäkin tavattu sukulaisliero on viemärilieroksi kutsuttu matolaji, joka pystyy elämään ainakin jonkin aikaa wc-pyttyjen vesilukoissa. Molemmat lajit lienevät kulkeutuneet pohjoisille leveyksille viherkasvien mullassa.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.