Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Painetun Keskisuomalaisen jakelussa on tänään ongelmia, eivätkä kaikki tilaajamme valitettavasti saa lehteä ajoissa. Tämän vuoksi näköislehtemme on avattu vapaasti luettavaksi.

Luonnossa | Cityketut ovat tottuneet Jyväskylässä kaupungin rytmiin – tätä kaikkea ne syövät

Jyväskylässä kettujen ravinnoksi kelpaavat biojätteet sekä rusakot, rotat ja oravat.

Ihmisiltä eri puolilta Jyväskylää on tullut runsaasti havaintoja ketuista, jotka liikkuvat ihmisten pihoilla jopa päiväsaikaan.

Monen muun eläimen tavoin myös ketut ovat kaupungistuneet ympäri Suomea ja samalla ne ovat tottuneet kaupunkilaisiin ja heidän touhuihinsa. Eläimillä on erilaisia persoonallisuuksia, ja kaupunkiympäristöissä pärjäävät parhaiten rohkeat yksilöt, jotka eivät säikähdä jokaista risahdusta ja liikettä. Rohkeutensa ansiosta ne uskaltavat kokeilla myös uusia ruokia, joita ihmisten biojätteiden muodossa yleensä löytyy kaupunkiympäristöstä tasaisen varmasti.

Myyräkannat ovat tällä hetkellä Keski-Suomen metsissä ja pelloilla melko alhaalla, mutta kaupungista löytyy myös luonnollista ruokaa, kuten rusakoita ja rottia, melko tasaisesti ympäri vuoden.

Kaupungissa elävien eläinten rohkeus voi joskus käydä myös niiden kohtaloksi. Luonnossa-palstan asiantuntijoille on nimittäin tullut havaintoja ketuista varomaton kaupunkiorava suussaan.

Myös turvallisuus ajaa kettuja kaupunkeihin. Kaupungeissa ihmiset eivät metsästä, ja ilvestenkin vierailut ovat melko harvinaisia, joten kaupunkikettua uhkaa käytännössä vain auton alle jääminen.

Mitään varsinaista uhkaa ketuista ei kaupungissa asuville ihmisille tai lemmikeille ole. Mutta ruokkimaan niitä ei kannata ryhtyä, jotta repolaisista ei tule liian tuttavallisia.

Kataja voi sinnitellä jopa tuhatvuotiaaksi

Katajan ekologia on kuin tiivistetty mielikuva suomalaisuudesta. Sinnikäs kataja ei paljoa vaadi, se kestää kuivuutta ja kylmyyttä eikä tarvitse paljon ravinteitakaan. Se ei ole hyvä kilpailemaan muiden kanssa, mutta selviää kasvupaikoilla, joilla harva selviää.

Kataja kasvaa hyvin monilla kasvupaikoilla, mutta omimmillaan se on avoimilla kasvupaikoilla. Erityisesti katajan valtakuntaa ovat laidunnetut kuivat kedot, joissa laidunnus pitää muun kasvillisuuden kurissa. Metsän pensaskerroksesta katajan löytää melkein aina kun vaan muistaa sen arkista olemusta hakea.

Runsaana ja isokokoisena metsissä kataja on menneitten aikojen metsälaidunnuksen muistona. Uuden ajan kasvupaikkoja ovat voimalinjojen alustat, jotka monesti ovat varsinaisia katajakäytäviä. Kuivuutta hyvin sietävänä lajina kataja kasvaa hiekkadyyneillä, ja kallion raoistakin se löytää vaatimattomaan eloonsa jalansijan.

Kataja myös yllättää: se voi kasvaa rehevillä soilla eli märällä kasvupaikalla, kunhan vain valoa ja ravinteita riittää. Kataja kasvaa hitaasti, mutta sopivien olosuhteiden vallitessa pitkään.

Parhaimmillaan katajat saavuttavat Suomessa tuhannen vuoden iän. Vanhat katajat ovat siis itäneet siemenestä keskiajalla ja selvinneet kaikista koettelemuksista tähän päivään.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.