Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Luonnossa | Jyrsijät ovat nimensä veroisia – hampaiden teroitukseen kelpaa paremman puutteessa vaikka sähköjohto

Keskisuomalaisen Luonnossa-palstalle tuli kyselyä, että mikähän eläin oli rei’ittänyt mökin pihapiirissä maassa olleen vesiletkun. Kuvaa letkusta ei valitettavasti ollut, mutta itse pidän todennäköisimpänä tekijänä joko metsämyyrää, peltomyyrää tai metsähiirtä.

Heti perään kollegalta tuli havainto Jyväskylässä jyrsityistä auton sähköjohdoista. Tässä tapauksessa papanat olivat paljastaneet tuholaisen rotaksi. Myös metsähiiren tiedetään jyrsivän auton sähköjohtoja.

Toisen kollegani tutkimuksia Kilpisjärvellä jyrsijät olivat sabotoineet järsimällä maanpinnassa kulkevia lämpötila-antureiden johtoja. Tuolloin syyllisiä ovat olleet joko tunturisopulit, lapinmyyrät tai harmaakuvemyyrät.

Hiirien, myyrien ja rottien tiedetään tuhonneen sähköjohtoja myös asuinrakennuksissa. Sähköjohtojen ja letkujen muovi selvästi kiinnostaa lähes kaikkia jyrsijöitä, sillä jyrsittyjä johtoja löytyy sellaisista paikoista, jotka eivät ole niiden kulkureiteillä, eli niitä tuskin on jyrsitty pois häiritsemästä kulkemista.

Ravintonakaan jyrsijät eivät muovia käytä, sillä suurin osa jyrsitystä silpusta löytyy yleensä kohteen alta. Todennäköisin selitys tähän ilmiöön on se, että jyrsijät etsivät sopivaa materiaalia, jota ne voivat silputa ja näin kuluttaa ja teroittaa jatkuvasti kasvavia etuhampaitaan.

Ilmiö on pitkälti sama, kuin kissojen kynsien teroittaminen raapimalla.

Kynttilät maistuvat linnuille varsinkin talvella

Suomessa talvensa viettävät linnut keskittyvät pysymään elossa mahdollisimman energiapitoisella ravinnolla. Mitä kovempi pakkanen, sitä paremmin lintulaudalla tekevät kauppansa juuri energiarikkaimmat, rasvapitoiset eväät: auringonkukansiemenet, pähkinät, erilaiset rasvat, jopa ihan silkka sianihra.

Energiapitoisesta syötävästä on kyse myös kynttilöissä. Hautakynttilöiden on havaittu kelpaavan talviaikana varislintujen ruokalistalle. Takapihan kynttilöitä saattavat jyrsiä myös oravat ja hiiret.

Kynttilät koostuvat steariinista, joka on joko eläin- tai palmuöljyperäistä rasvaa. Kynttilät ovat siis täysin kelvollista polttoainetta talvesta selviämiseen.

Keskisuomalaisen lukijalta tuli huolestunut kysely siitä, miten terveellistä linnuille on kynttilän kovan rasvan nauttiminen. Voisi kuvitella, että ainoana ravinnonlähteenä kynttilä olisi pidemmän päälle epäterveellistä.

Onneksi kynttilöiden nokkiminen keskittyy talvikauteen ja suurimman osan vuotta ruokavalio on terveellisemmällä pohjalla. Luonnossa linnut jäävät myös sen verran lyhytikäisiksi, ettei epäterveellinenkään ruokavalio ehdi aiheuttaa terveyshuolia.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.