Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Luonnossa | Pirtin lämpö houkuttelee ötökät esiin joulukuusen kätköistä – kerro omat havaintosi kutsumattomista jouluvieraista

On jälleen se aika vuodesta, jolloin kuusi kannetaan koristamaan pirtin nurkkaa. Kuusen mukana sisälle voi kulkeutua monenlaista selkärangatonta vierasta. Otukset talvehtivat oksien ja puunkuoren suojassa, ja lämpö saa ne liikkeelle. Kuusen kätköistä voi kömpiä hämähäkkejä, kaskaita, kirvoja, kärpäsiä, sääskiä, jäytiäisiä ja monia muita ötököitä.

Jos joulukuusessa on käpyjä, käpysuomujen välissä voi lymytä litteä kuusenkäpylude. Vaikka kävyissä elää myös perhosia, pistiäisiä ja kovakuoriaisia, useimmat niistä talvehtivat maassa tai maahan pudonneissa kävyissä. Joulukuusen mukana ne eivät tupaan tupsahda.

Joulukuusen lisäksi myös polttopuiden mukana voi joulukinkereihin kulkeutua monensorttista vipeltäjää. Erityisesti talvehtivat ampiaiskuningattaret tuntuvat suosivan liitereiden puuvarastoja ja kulkeutuvan sisätiloihin klapien mukana. Eräs kollega kantoi syksyllä puiden mukana useita amppareita asuntoonsa pörisemään.

Ennenaikaisesti heränneiden otuksien elämä on yleensä ohi. Ulosvietynä ne eivät enää pysty vaipumaan horrokseen, ja sisätiloissa niillä ei ole ravintoa. Olisi mukava kuulla lukijoiden havaintoja jouluisista kuusivieraista. Havaintoja voit lähettää alla olevaan Luonnossa-palstan sähköpostiosoitteeseen.

Lemmekäs leppä luottaa tuulen voimaan

Kuten suurin osa kasveista, myös leppä on kaksineuvoinen eli samassa kasviyksilössä ovat sekä heteet että emit. Lepillä emit ovat eri kukinnoissa kuin heteet.

Leppien kukintoja kutsutaan norkoiksi eli urvuiksi. Yhdessä eminorkossa on useita emikukkia ja hedenorkossa vastaavasti useita hedekukkia. Leppien kuherruskuukausi on maalis–huhtikuussa, ja silloin moni kiinnittää huomiota tuulessa liehuviin hedenorkkoihin, joista pölisee siitepölyä ilmavirtojen kuljetettavaksi.

Mutta missä ovat eminorkot silloin? Hedenorkkojen lähellä ne ovat, mutta pieniä ja aivan erilaisia kuin hedenorkot. Viininpunaiset piskuiset eminorkot ovat erikoistuneet ilmassa pölisevän siitepölyn keräämiseen, kun taas pitkät ja roikkuvat kellertävät hedenorkot siitepölyn levittämiseen. Tehtävänsä tehtyään hedenorkot karisevat maahan, mutta eminorkkojen suuri tehtävä on vasta edessä. Siitepölyn hedelmöittämistä munasoluista muodostuu siemeniä eminorkkoon.

Eminorkko kantaa seuraavaa leppäsukupolvea suomujensa suojissa, ja samalla norkko kypsyy ja puutuu. Puutunutta lepän eminorkkoa kutsutaan kävyksi. Kävyt ovat aluksi vihreitä, mutta tummuvat loppukesästä.

Juuri nyt kesän aikana muodostuneiden uusien hede- ja eminorkkojen aiheet ovat visusti suomujen suojissa. Viime keväänä hedelmöittyneet eminorkot eli kävyt ovat sen sijaan muhkeita ja varistavat siemeniä tuulen leviteltäviksi. Tuulipölytteinen ja -levitteinen leppä luottaa tuulen voimaan lisääntymisessään, alusta loppuun.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.