Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Luonnossa | Satelliittiseuranta paljasti ennätyspitkän muuttolennon: punakuiri lensi 13 560 kilometriä ilman taukoa

Maailmalta on kantautunut lähes uskomattomalta kuulostava lintumaailman ennätys, kun Alaskassa viime kesänä syntynyt punakuiri oli siirtynyt talvehtimisalueelleen. Lintu oli lähtenyt muutolle lokakuun 13. päivä ja saapunut Australian Tasmaniaan 11 vuorokautta ja yksi tunti myöhemmin.

Ennätykselliseksi matkan tekee se, ettei lintu pysähtynyt kertaakaan muuton aikana. Se lensi 13 560 kilometriä kertarykäisyllä ilman lepoa ja ravintoa. Tämä on voitu todentaa 5G-seurannan avulla. Linnun selkään oli kiinnitetty satelliittiseurantalaite, joka välitti lentotiedot.

Nuoren punakuirin muuttomatka taittui hieman yli 51 kilometrin keskituntivauhdilla 265 tunnin ajan. Tämä lento vastaa noin kolmasosaa maapallon ympärysmitasta. Matka vaati toki veronsa, ja linnun arvioitiin menettäneen sen aikana jopa puolet painostaan.

Punakuiri on pitkäikäinen ja saattaa elää yli 30 vuotta, joten lentokilometrejä kertyy yksilön elinaikana aikana melkoisesti. Punakuiri pesii melko harvinaisena Suomessakin, mutta nämä linnut talvehtivat selvästi lähempänä pesimäpaikkojaan, Euroopan ja Afrikan länsirannikolla.

Hyönteisten lentokyky hämmästyttää

Talvella hyönteismaailma on hiljaa. Kevään tultua otukset kömpivät talvehtimiskoloistaan iloksemme. Helposti unohtuu, etteivät kaikki hyönteiset pysty talvehtimaan Suomessa. Monilla lajeilla kesän ensimmäiset yksilöt lentävät tänne etelämpää ja lisääntyvät hyvällä menestyksellä.

Eräillä lajeilla on havaittu myös syysmuuttoa etelään, mutta seuraavan kevään paluumuuttajiksi ei niistä yksilöistä sentään ole. Satojen, jopa tuhansien, kilometrien matka on hyönteiselle aikamoinen ponnistus. Sopivan tuulen siivittämänä matka käy kuitenkin mahdolliseksi.

Tämänkaltaista muuttoliikettä on havaittu monille tutulla kaaliperhosella. Myös näyttävä amiraali on jokakesäinen vaeltaja maassamme. Luonnossa-palstalta tuttu Jyrki Torniainen sekä Lauri Mikonranta osoittivat museonäytteiden isotooppeja tutkimalla, että keväiset gammayökköset ovat keskieurooppalaista alkuperää.

Amerikassa kaikki on suurta, myös perhosten lentomatkat. Monarkkiperhonen talvehtii Meksikossa, josta yksilöt keväisin palaavat Yhdysvaltoihin ja jopa Kanadaan asti.

Matka ei taitu yhdeltä sukupolvelta. Perhoset lisääntyvät matkan varrella, ja jälkeläiset jatkavat taivalta. Syksyllä sen sijaan yksi ja sama perhosyksilö lentää Meksikoon talvehtimaan.

Tutkimuksissa on osoitettu, että monarkkiperhosen lentokykyyn ja siiven rakenteeseen vaikuttavat toukan ravintokasvi ja kehityslämpötila. Siksi erilaiset ympäristömuutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, voivat vaikuttaa perhosten matkailuun.

Perhosten lisäksi ainakin kirvojen massavaellus on Suomessa tunnettu ilmiö. Ilmassa voi olla niin paljon pöhinää, että se havaitaan jopa tutkissa.

Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.