Kollega vinkkasi Forest Ecology and Management -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan metsän pohjalla makaavassa lahopuussa voi elää hämmentävän paljon lieroja.
Lieroja on pidetty nimenomaan maaperässä elävinä ja maan kasvukunnon tärkeinä ylläpitäjinä.
Lieroja tutkineena toki tiesin, että varsinkin metsälierot hakeutuvat usein kuolleiden puiden kuoren alle, mutta Alankomaissa tehty kokeellinen tutkimus osoitti, että periaatteessa mitä tahansa lierolajia voi löytää lahoavasta puusta, jopa kymmeniä yksilöitä yhden runkometrin matkalta.
Eikä puun tarvitse olla pehmeäksi maatunutta, vaan lieroja hakeutuu kuoren alle jo pian puun kuoleman jälkeen.
Maassa makaavissa rungoissa tavattu lierolajisto vaihteli puulajin, rungon lahoasteen ja ympäröivän metsän tyypin mukaan. Mitä ilmeisimmin lahoavassa puussa on runsaasti houkuttavaa mikrobistoa matojen ravinnoksi. Lisäksi siinä on sopivan kostea ja suojaisa elinympäristö ympäröivään maaperään verrattuna.
Tämäkin tutkimus on osoitus lahopuun huomattavan suuresta merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle, varsinkin kun tiedämme, miten iso vaikutus lieroilla on muihin eliöihin sekä hiilen ja ravinteiden kiertoihin. Hyvä syy jättää metsiin lahopuuta monista eri puulajeista.
Kukkaruukusta löytyy ihmeellinen mikromaailma
Uusia kiehtovia luonnon ilmiöitä kokeakseen ei tarvitse matkustaa kauas. Mikroskoopissa tarkasteltuna hippu maata olohuoneen kukkaruukusta paljastaa huikaisevan ekosysteemin. Tässä maailmassa jättisuuret hyppyhäntäiset syövät kaikkea kiertävää sienirihmaa, hiekkajyväset kimaltelevat jalompien kivien lailla ja koko ajan tapahtuu jotain.
Vipellyksen ja kuhinan seassa maaperän punkit lyllertävät viattoman näköisinä, mutta tiedän, että jotkut niistä ovat petoja.
Kasvin lehden pinnan ilmaraot huulisoluineen, kukan siitepölyhiukkaset tai vaikkapa juurikarvat näyttävät tosiolemuksensa vasta suurennettuina.
Kaikkein kauneinta on kuitenkin sammalten maailma. Eloisan vihreinä ne avaavat lehtensä vedessä ja silmien alle aukeaa kimalteleva sademetsä, muotoja ja värejä, joita ei ole missään nähnyt aiemmin.
Tämän mikromaailman syvyyksiin uppoaa kuin parhaaseen salapoliisiromaaniin. Miten lyhyitä ovatkaan talvi-illat ja paljon tutkittavaa kukkaruukussa.
Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.