Näihin aikoihin kevättalvella pesimäkausi on tunnetusti täydessä käynnissä käpylinnuilla. Kesykyyhkyillä eli puluilla pesimäkausi voi kuitenkin jatkua läpi vuoden.
Kylminä talvina pimeimpinä talvikuukausina pesinnässä saattaa olla parin kuukauden tauko, mutta kaupunkioloissa ihmisen tarjoama ehtymätön ravinto ja puolilämpimät pesäpaikat rakennuksissa mahdollistavat pesinnän onnistumisen jopa ympäri vuoden.
Kesykyyhkyn on todettu pesivän jopa viisi kertaa vuodenkierron aikana. Tavallisempi lukema on kuitenkin kaksi tai kolme pesintää. Pesiminen on kuormittavaa erityisesti naaraslinnulle – munien tuottaminen ja hautominen sekä poikasten lämmittäminen ja ruokkiminen vaativat paljon hyvälaatuista ravintoa. Yhtä lailla kuormittavaa on jokavuotinen sulkasato loppukesällä.
Kyyhkyillä yksi pesimäkierros kestää noin kaksi kuukautta. Seuraava pesintä voi käynnistyä jopa ennen kuin edelliset poikaset ehtivät lentokykyisiksi. Myös kaupunkipulujen maalaisserkut, sepel- ja uuttukyyhky, voivat pesiä jopa kolme kertaa kesässä.
Muurahaiset ovat yhteistyön mestareita
Kaikkihan me muurahaiset tunnemme ja syystäkin. Maailmanlaajuisesti niiden yhteenlaskettu paino on noin kaksikymmentä prosenttia koko ihmiskunnan painosta. Se vastaa kahtatoista megatonnia hiiltä.
Saatamme myös muistaa, että muurahaisten menestys perustuu työnjaolle: kuningattaret munivat ja työläiset pitävät huolen jälkeläisistä, ravinnonhankinnasta, puolustuksesta ja pesästä.
Perinteisesti ajateltiin, että yhdessä muurahaispesässä on yksi kuningatar. Asia on kuitenkin monimutkaisempi. Muurahaispesät vaihtelevat pienistä yhden kuningattaren pesistä jättimäisiin yhteiskuntiin, joissa kuningattaria voi olla jopa tuhansia.
Yksittäiset pesät voivat muodostaa valtavia, useiden hehtaarien laajuisia monipesäisiä verkostoja, mutta pesät kuuluvat kaikki samaan yhteiskuntaan.
Väen voimasta on etua. Mitä useampi kuningatar, sitä vakaampi yhteiskunta, joka kestää hyvin kuningattarien kuoleman tai yhteiskunnan osan tuhoutumisen. Monikuningattariset yhteiskunnat tuottavat myös enemmän työläisiä, mikä parantaa kilpailukykyä etenkin muita muurahaislajeja ja -yhteiskuntia vastaan.
Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.