Isoäidin siivousvinkit toimivat, kunhan tietää mitä tekee – piimälläkin voi puhdistaa

Omasta keittiöstä löytyy yllättävän paljon siivousaineita, jotka ovat tuttuja aivan muista käyttötarkoituksista. Tällaisia ovat esimerkiksi väkiviinaetikka, ruokasooda, sitruuna, sokeripalat ja suola. Jopa piimä sopii puhdistamiseen.

Ympäristötietoisuus ja halu vähentää kemikaalien käyttöä ovat nostaneet vanhojen siivouskonstien suosiota.

– Kun kursseillamme puhutaan siivouksesta, perinteiset siivousaineet kiinnostavat enemmän kuin kaupassa myytävät aineet. Monelle on uutta, mihin kaikkeen näitä tuotteita voi käyttää, sanoo kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen Keski-Suomen Martoista.

Saman kiinnostuksen on huomannut siivousalan asiantuntija ja kouluttaja Tuula Suontamo.

– Kyselyjä tulee tasaiseen tahtiin niin sähköpostilla kuin puhelimitse. Taustalla tuntuu olevan usein jonkinlainen kammo teollisia puhdistusaineita kohtaan, Suontamo hieman ihmetteleekin. Hän tutki väitöskirjassaan siivousaineita.

 

Toisin kuin ajatellaan ruokakaapin aineet eivät taivu kaikkeen likaan eivätkä ole harmittomia.

– Vanhat siivousmenetelmät eivät voi täysin korvata nykyaikaisia aineita. Toinen harhaluulo on, että ne olisivat jotenkin vaarattomia. Niillä voi saada myös vahinkoa aikaiseksi, sillä niistä löytyy voimakkaasti happamia ja emäksisiä aineita, Kuronen vertaa.

Suontamo olisi vanhojen konstien suhteen varovainen etenkin jatkuvassa käytössä.

– Kaupan puhdistusaineet ovat monen aineen seoksia, joissa on otettu pintamateriaalien suojaaminen huomioon. Näissä ruokakaapin aineissa ei tätä ominaisuutta ole, joten niistä voi koitua harmia pinnoille.

Sekä Kurosen että Suontamon yleisneuvon ekosiivouksen suhteen on: pysähdy miettimään.

– Mieti mitä pintaa olet puhdistamassa ja sopiiko aine sille. Jos käytät ainetta ensimmäistä kertaa, kokeile sitä huomaamattomaan paikkaan.

 

Luonnonmukaisten siivousaineiden ääripäitä edustavat väkiviinaetikka ja ruokasooda.

Väkiviinaetikka on voimakkaasti hapanta, joten se soveltuu kalkkisaostumien liuottamiseen, kirkastamiseen ja hajujen poistoon. Käyttökohteita ovat esimerkiksi ruostumaton teräs, ikkunat, suihkupäät, kahvinkeittimet sekä messinki- ja kupariesineet. Etikka on hyvä apu myös vaatteiden hienhajun poistamisessa ja nahkakenkien suolajälkien häivyttämisessä.

Etikkaa mainostetaan joskus joka paikan pesuaineeksi, mutta sitä se ei ole.

– En käyttäisi etikkaa säännöllisesti joka viikko. Se ei sovi kaikille pinnoille ja toisaalta, peruslika lähtee pehmeämmilläkin keinoilla, sanoo kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen Keski-Suomen Martoista.

Etikka ei sovellu esimerkiksi marmorisille tai täyspuisille keittiötasoille eikä alumiini- ja emalipinnoille syövyttävän ominaisuutensa takia.

Etikkaa käytetään veteen laimennettuna, ja pinnat kannattaa huuhdella etikkakäsittelyn jälkeen. Sen voimakas tuoksu haihtuu nopeasti.

Myös sitruuna on hapanta ja sitä käytetäänkin etikan tavoin. Erityisen hyvin se sopii hajujen poistoon.

 

Ruokasooda on emäksistä, joten se tehoaa hyvin rasvatahroihin. Se on myös lievästi valkaiseva hankausaine, joka neutraloi hajuja.

Sooda soveltuu hyvin muun muassa uunin, mikroaaltouunin, lavuaarien ja hopeaesineiden puhdistukseen sekä kahvi- ja teekuppien tummentumien poistoon.

Soodaa käytetään joko veteen sekoitettuna tai sellaisenaan.

 

Vähemmän tunnettuja ekosiivousaineita ovat suola, sokeripalat ja ruokaöljy.

– Suola tunnetaan punaviinitahrojen käsittelystä, mutta muut käyttökohteet ovat jääneet vähemmälle, Kuronen toteaa.

Suolaa käytetään sellaisenaan tai yhdistettynä muihin aineisiin. Suolan avulla voi kiillottaa hopeat, kirkastaa laseja ja poistaa ruostetahroja. Sillä saa myös likaisen valurautapannun ja kahvipannun puhtaaksi.

Sokeripalalla hankaaminen on vanha tuttu konsti valurautaisen keittolevyn suojarenkaiden puhdistamiseen.

Ruokaöljyllä saa tarrojen ja etikettien liimat sekä pihkan pois.

 

 

Piimä lienee ruokakaapin siivousaineista erikoisin. Hapan piimä sopii tiettyjen tahrojen, kuten homeen, poistoon. Pieni tekstiilissä oleva hometahra voi antautua, kun sen päälle hierotaan piimää. Jos tahra on iso, tekstiili voidaan upottaa piimään vuorokaudeksi. Lopuksi se huuhdotaan ja pestään hoito-ohjeen mukaan.

– Pahoin homehtuneita tekstiilejä en lähtisi piimällä yrittämään, ne joutavat jätteisiin, Kuronen sanoo.

Lähteinä myös Marttojen Isoäidin siivousvinkit -opas, siivous.info

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .