Jokaiselle halukkaalle löytyy oma onnenlaakso – tutkijan mukaan sivukylillä asuvat ovat onnellisia

Parinkymmenen kilometrin päässä Saarijärven keskustasta, Lehtolassa ja Koskenkylällä, asuvat maalaiset kyllästyivät pari vuotta sitten julkiseen sanailuun maaseudulla elämisen ankeudesta.

– Meidän mielestämme sivukylillä on oikein hyvä asua. Niinpä päätimme avata tulevana lauantaina ovet muiden nähtäväksi ja koettavaksi, onnenlaaksolaiset Hanna Kaihlajärvi, Tuire Kettunen ja Heli Kallio-Kauppinen sanovat.

Heistä jokainen asuttaa vanhaa kiinteistöä: maatilan päärakennusta, entistä kansakoulua ja vanhaa kotitaloa.

– Maaseudun kylillä on tilaa asua, on hiljaisuutta ja luontoa, mukavia ja avuliaita naapureita.

Koskenkylälle ja Lehtolaan on Saarijärven keskustasta kohtalainen matka, eikä kylillä ole enää kauppoja eikä kouluja.

– Mutta meillä on paljon muuta, kunhan vain ryhdymme toimeen. Jouluna kokoonnumme yhteiseen hartaushetkeen, juhannusaattona yhteiselle aterialle. Nuoret saavat työtä pienviljelijäyhdistyksen välityksellä yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Näin nuoret huomaavat, että heitä arvostetaan.

Kolmannen kerran järjestettävässä Päivä Onnenlaaksossa -tapahtumassa vierailija voi havaita, miten sivukylällä asuminen onnistuu.

– Ei kannata kuunnella höpinöitä maaseudun kuihtumisesta, vaan tulla katsomaan, miten maalla on mukavaa, Tuire Kettunen hehkuttaa.

Maaseudun asumiseen ja elämiseen keskittynyt Vaasan yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki sanoo, että maaseudun sivukylillä asuvat ihmiset ovat yleensä onnellisia.

– He ovat itse valinneet asuinpaikkansa ja tietävät, miten sellaisella kylällä, jossa ei ole koulu- ja kauppapalveluja, eletään.

Myös onnenlaaksolaiset korostavat, että kylillä asuminen vaatii oikeanlaista asennetta.

– Kylillä on mahdollisuus keskittyä sellaisiin asioihin, joita liikekeskuksissa ei kenties hoksata tehdä. Meillä on kuukausittain naisten elokuvailta, kylien välille vedetään lumisina talvina 45 kilometrin hiihtolatu ja jäälle retkiluistelubaana.

Ihmisten välinen yhteistyö on luontevaa, koska varallisuudet, uskonnot ja politiikka jätetään sivummalle.

Emeritusprofessori Katajamäen mukaan maaseudun vetovoimatekijä on tietynlainen elämänpiiri.

– Osa ihmisistä nauttii nimenomaan kyläkuntien hiljaisuudesta ja väljästä asumismuodosta. Jos kunta on viisas, se lisää ihmisten valinnanmahdollisuuksia asua myös kylillä. Jos kylillä on hyvät tietoliikenneyhteydet, työnteon mahdollisuudet parantuvat

Katajamäen mukaan valtion pitäisi harjoittaa oikeudenmukaista politiikkaa ja luoda edellytyksiä asua siellä missä haluaa.

– Maan jokaista kolkkaa ei ole mahdollista asuttaa eikä kaupunkien ja maaseudun välisiä eroja korostaa. On hyvä, että Onnenlaakson kaltaisia, periksiantamattomia ihmisiä löytyy. He näyttävät, että on vain tahdon kysymys, haluaako asua maalla.

Katajamäki pelkää maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia.

– Kun haetaan säästöjä, se tarkoittaa palvelujen karsimista. Ja silloin kärsijänä on maaseutu.

Myös onnenlaaksolaiset korostavat, että kylillä asuminen vaatii oikeanlaista asennetta.

– Kylillä on mahdollisuus keskittyä asioihin, joita liikekeskuksissa ei kenties hoksata tehdä. Niin kuin meillä tämä kuukausittainen naisten elokuvailta, maalaiselämää rakastavat virkanaiset selvittävät.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .