Julia Thurén säästi 10 000 euroa vuodessa kahden tonnin nettotuloilla – säästämisestä ja sijoittamisesta tuli lopulta elämäntapa

Viisi vuotta sitten eräänä elokuisena iltapäivänä Julia Thurén ajatteli, että nyt on pakko tehdä jotakin. Hän asui miehensä kanssa Helsingissä ihan mukavasti kaksiossa, mutta mielessä siinteli isompi asunto. Ilman omia säästöjä asuntokauppa jäisi kuitenkin haaveeksi.

Siinä kohtaa Thurénista tuntui kivalta, että olisi olemassa jokin luku, jota kohti pyrkiä.

– Päätimme, että säästämme kymppitonnin vuodessa.

Thurén kertoo, että hänen käteen jäävät tulonsa olivat tuolloin noin 2 000 euroa kuukaudessa. Sillä hän kustansi elämisensä, ja ylimääräiset eurot hän pani sivuun.

Ensiksi Thurén katsoi, mihin hän kuluttaa rahansa. Sitten hän alkoi miettiä, mistä menoista voi karsia.

Ensimmäisiin säästökohteisiin kuului työpaikkaruokailu. Lounas maksoi ruokalassa kympin. Thurén ryhtyi viemään eväitä töihin, jolloin ruokailun hinta putosi noin puoleentoista euroon päivältä.

Hän alkoi pyöräillä työmatkat aina kun keli sen salli. Julkisen liikenteen lipuista säästyi näin satoja euroja vuoden aikana.

Thurén lopetti vaatteiden ostamisen todettuaan, että kaapeissa on jo riittävästi päällepantavaa.

Aivan kaikesta Thurén ei ollut valmis karsimaan. Hän kävi edelleen kahvilla ja ulkona syömässä ystävien kanssa. Tämän ansiosta elämä tuntui mukavalta, vaikka kulukuri oli muuten tiukka.

 

Pääkaupunkiseudulla yksin asuvan aikuisen elämän perustarpeisiin kuluu noin 1 350 euroa kuukaudessa, pienemmissä kaupungeissa tulee toimeen noin 1 150 eurolla. Jos talou­dessa on lapsia, menot kasvavat.

Perustarpeisiin kuuluvat muun muassa ruoka ja asuminen, mutta mukaan on sisällytetty myös vapaa-ajan kuluja ja esimerkiksi kodintekniikkaa.

Yli menevän rahan voi joko käyttää tai säästää.

Kotitalouksien menoja on selvittänyt Kuluttajatutkimuskeskus, ja muun muassa tästä asiasta toimittaja, bloggaaja ja kirjailija Julia Thurén on kirjoittanut tietokirjaansa Kaikki rahasta – Näin säästin kymppitonnin vuodessa. Syyskuussa julki tulleessa kirjassa on Thurénin omia kokemuksia rahankäytöstä.

 

Vuoden kuluttua sekä Thurén että hänen miehensä olivat molemmat onnistuneet säästämään vaaditut 10 000 euroa. Thurén oli myös hankkinut vähän lisätuloja tekemällä iltaisin ja viikonloppuisin ylimääräisiä työkeikkoja.

Thurén kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa, koska hänellä oli mahdollisuus kokeilla niukalla budjetilla elämistä vapaaehtoisesti. Hän korostaa, että pienituloiset joutuvat ajattelemaan rahojen riittämistä jatkuvasti. Se vie paljon energiaa.

 

Rahoilla Thurén ja hänen miehensä saivat ostettua isomman asunnon. Enää ei ollut varsinaista syytä nuukailuun, mutta säästäminen jäi ikään kuin päälle.

– Säästämisestä tuli fiilis, että elämä on omissa käsissä.

Vuosien varrella rahaa on kertynyt sen verran, että osa niistä on pantu poikimaan.

– Äitiysloman puhdetyö oli sijoitusasunnon hankkiminen, Thurén sanoo.

Siihenkin Thurén säästi miehensä kanssa yhteensä 20 000 euroa. Tämän lisäksi Thurénin tililtä lähtee automaattisesti tilipäivänä 200 euroa, jotka sijoitetaan erilaisiin rahastoihin.

Tilille kertyneet rahat ovat tehneet mahdolliseksi suuren elämänmuutoksen. Vuosi sitten Thurén irtisanoutui työpaikastaan ja alkoi tehdä toimittajan töitä yrittäjänä.

– Kun tiedän, että tilillä on rahaa, minun olisi mahdollista vaikka muuttaa puoleksi vuodeksi Australiaan. Tulee vapauden tunne.

Yrittäjänä kuukaudessa käteen jäävän rahan määrä on vaihdellut useilla tuhansilla euroilla. Esimerkiksi tämän syksyn tulevista tienesteistä Thurén ei osaa sanoa oikein mitään.

Siksi hän säästää jälleen rahaa talouden puskuriksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .