Kasvata sieniä ja saat osterivinokasta omasta kodista – ruokasienten kasvattaminen onnistuu vaikka keittiön pöydällä

Sienten kasvatus kiehtoo yhä useampaa.

Sienten kotikasvatus on nousemassa ilmiöksi myös Suomessa, vaikka vielä toistaiseksi harrastajia on melko vähän.

– Tietoisuus lisääntyy hurjaa vauhtia, eikä buumikaan ole kaukana. Suosio perustuu samaan kuin muussakin viljelyssä eli ihmiset haluavat kasvattaa omaa ruokaansa tai haluavat ainakin tietää, mistä ruoka on peräisin, sanoo rovaniemeläinen opettaja, sienten kasvattaja Terhi Joki.

– Kasvatus on helppoa ja halpaa, ja sienet toisaalta ravintorikasta ruokaa. Myöskään isoja materialistisia panostuksia ei tarvita.

Kotikasvatus sopii erinomaisesti myös niille sieniruokien ystäville, joille metsäsienten kerääminen tuntuu ylivoimaiselta. Myrkkysienistä ei kotona ole pelkoa.

Ja ennen kuin edetään pidemmälle, tähdennetään, että tässä jutussa puhutaan nimenomaan ruokasienten kasvattamisesta. Huumesienten kasvattaminen on Suomessa laitonta.

 

Kotona voi kasvattaa pääasiassa lahottajasieniä. Ainoa selkeästi mahdoton ryhmä ovat mykorritsasienet, jotka vaativat muun muassa isäntäpuun elääkseen. Niitä ovat esimerkiksi kantarellit ja herkkutatit.

– Jos keksit, kuinka kasvattaa kantarellia kotona, rikastut varmasti. Vastaavasti, jos joku kaupittelee sinulle herkkutatin ymppiä kotikasvatukseen, hän ei ole oikealla asialla, Joki vertaa.

Ympiksi kutsutaan sienirihmastoa eli sienten ”siementä”.

 

Yleisin kotona kasvatettava sieni on osterivinokas.

– Se sopii aloittelijoille: sitä on helpoin saada ja kasvattaa. Myös siitake on hyvä, vaikka se vaatii enemmän kärsivällisyyttä, Joki toteaa.

Kotona kasvatetaan myös esimerkiksi koivu-, ruusu-, sitruuna- ja kuningasosterivinokasta. Pidemmälle ehtineen viljelijän valikoimasta voi löytyä myös muun muassa koralliorakasta, runkokynsikästä tai talvijuurekasta.

 

Sieniä voi viljellä sekä ulkona että sisällä vaikka keittiön pöydällä.

Alkuun pääsemiseksi tarvitaan sienirihmastoa, kasvualusta ja sopiva paikka. Helpoimmalla pääsee, kun ostaa valmiin paketin. Sellaisen voi löytää hyvin varustelluista ruokakaupoista tai tilata netistä. Paketin käyttöohjeilla viljely on yksinkertaista, eikä aikaa kulu kuin 3–6 viikkoa lajista riippuen.

– Se auttaa, että ymmärtää sieniä, ja hallussa on esimerkiksi perustiedot puhtaudesta. Tärkeintä on kuitenkin utelias mieli, Joki vakuuttaa.

 

Sienten kasvatuksesta voi tehdä kuitenkin myös haasteellisempaa hankkimalla tarveaineet erikseen.

– Kasvatus onnistuu kannellisessa ämpärissä tai pussissa, ja kasvualustana voi käyttää esimerkiksi olkipellettejä. Ämpärin päälle voi viritellä muovihupun suotuisan mikroilmaston luomiseksi. Sienet puskevat ulos ämpäriin poratuista rei’istä.

Sienten ulkokasvatus tapahtuu esimerkiksi penkeissä, kannoissa tai pölleissä. Varsinkin jos valitsee kasvualustaksi pöllit, työvaiheita ja vaikeuskerrointa on jo enemmän.

– Ulkokasvatuksessa pitää muistaa eettisyys. Toiveena on, että käytettäisiin vain kotimaisia lajeja. Sieni on kova leviämään luontoon, Joki tähdentää.

 

Sienisato voi epäonnistua siinä missä mikä tahansa muukin sato. Vähäinen valo ei ole ongelma, joten sieniä voi kasvattaa keittiössä myös synkeimpinä talvikuukausina. Itse asiassa sieni tarvitsee aluksi nimenomaan pimeyttä.

Sen sijaan erilaisten epäpuhtauksien kanssa on oltava varovainen.

– Puhtaus on todella tärkeää, sillä kasvualusta homehtuu herkästi, Joki sanoo.

– Välineiden pitää olla puhtaita, ja käsiä on pestävä tiuhaan.

 

Huoneilma ei saa olla liian kuivaa eikä liian märkää eikä liian kuumaa eikä kylmää. Suomessa ongelmaksi muodostuu nimenomaan kuiva huoneilma.

– Suhteellisen ilmankosteuden on hyvä olla vähintään 80 prosenttia.

Myöskään kotona kasvatettuja sieniä ei suositella syötävän raakana vaan aina kypsennettynä. Kuivaaminen sopii kotisienille siinä kuin metsäsienillekin.

Lisätietoja mm. Sienten kotikasvatus Suomessa -facebookryhmästä.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .