Maailmassa on ainakin yksi asia, joka ei ole siirtynyt vielä internetiin – sanaristikot ratkotaan edelleen paperilla

Maailmassa on vielä ainakin yksi asia, joka ei ole siirtynyt internetiin: sanaristikot.

– Netti ei ole syrjäyttänyt kynää ja paperia eikä syrjäytä, sanoo Kolmiokirja Oy:n ristikkolehtien päätoimittaja Eero Kettunen, 38.

Suomen suurin ristikkolehtien kustantaja Kolmiokirja avasi muutamia vuosia sitten nettipalvelun, josta sai ostaa ristikoita, mutta sittemmin palvelu lopetettiin vähäisen kysynnän takia.

– Varmaan nettipalveluillekin tulee taas jossakin vaiheessa kysyntää, Kettunen uskoo.

Pelkästään Kolmiokirja julkaisee 24:ää ristikkolehteä. Kun mukaan lasketaan sudoku-, krypto- ja muut aivopähkinälehdet sekä kirjat, nousee nimikkeiden määrä 47:ään.

– Ristikkolehtien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti kymmenen vuoden aikana, Kettunen kertoo.

Kolmiokirjan julkaisuihin ristikoita laatii kymmenien freelance-avustajien joukko, joista osa on laatinut ristikoita 60-luvulta asti, kun taas osa on nuoria tekijöitä. Suosituimpia ovat helpot ristikkolehdet. Suurin ostajaryhmä ovat Kettusen mukaan yli 55-vuotiaat naiset.

– Suomalaiset ovat ehdottomasti ristikkokansaa. Suomalaiset ristikot ovat myös hyviä, Kettunen toteaa.

Suomessa noudatetaan laajasti tiettyjä ristikkosääntöjä, kuten että kaikkien sanojen on oltava vähintään neljäkirjaimisia ja perusmuodossa, monikkomuodot tosin sallitaan.

– Vaatii älyttömästi paneutumista, että pystyy laatimaan ristikon, Eero Kettunen tietää.

Hän itse ei laadi ristikoita, mutta hänen vaimonsa laatii.

Ristikoissa esiintyy ”fakkisanoja”, joita on käytetty vuosikymmeniä. Ne ovat sanoja, jotka sopivan kirjainrakenteensa ansiosta esiintyvät usein ratkaisusanoina ristikoissa, vaikka ovat muuten kielenkäytössä harvinaisia tai vanhentuneita.

– Kuinka moni muu kuin ristikoita ratkova esimerkiksi muistaa, kuka on Sten Suvio, Kettunen heittää.

Vuonna 1988 menehtynyt Suvio oli ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja.

Ristikot elävät kuitenkin myös ajassa. Ristikossa on nähty vihjekuvana esimerkiksi erään suvun vaakuna fantasiasarja The Game of Thronesista.

– Nykyään vaaditaan vähemmän tietoa ja enemmän hoksottimia, Veijo Wirén, 66, kuvaa ristikoiden muutosta oman uransa aikana.

Porilainen Wirén laatii ristikoita työkseen. Hän on tehnyt runsaasti alan perusteoksia, muun muassa vuosittain ilmestyvän Ristikkovuosi-sarjan sekä ristikkosanastoja ja -oppaita. Hänen tekemiään ristikoita julkaistaan myös esimerkiksi Hymyssä.

Esimerkkinä ”hoksotinvihjeestä” Wirén mainitsee akan+a-tyyppisen vihjesanan, jonka ratkaisusana on akana. Tietokilpailujenkin ystävänä hän itse antaa enemmän arvoa yleistiedolle.

Wirén arvioi, että helpoille ristikoille on kysyntää, koska useimmille ristikot ovat pikemmin ajanvietettä kuin varsinainen harrastus. Hän itse pitää vaikeista ristikoista, joiden ratkaisemiseen konkariltakin kuluu monta päivää.

Veijo Wirén aloittaa ristikon laatimisen pääkuvan ja siitä lähtevän sanan valitsemisesta. Sen jälkeen tietokone generoi ristikon ratkaisusanat tai valtaosan niistä. Sen jälkeen Wirén keksii vihjesanat ja -kuvat.

– Jos ratkaisusana on esimerkiksi Matti, niin siihen käy vihjeeksi vaikka kuinka monta eri sanaa, eikä se saa aina olla sama. Vihjeitä laatiessa täytyy ymmärtää, kuinka ristikon ratkojat ajattelevat.

– Olen itse sana kerrallaan koonnut myös sanatietokannan, josta ohjelma generoi ratkaisusanat. Myös kaikki ratkaisusanat ovat siis omaa käsialaani, Veijo Wirén kertoo.

Sivun kokoisen ristikon Wirén voi laatia puolessa tunnissa, mutta aukeaman kokoiseen saattaa kulua päiväkin. Wirén tietää, että jotkut paheksuvat tietokoneen käyttöä ristikoiden laadinnassa, mutta hän sanoo, että kun ristikoita tekee työkseen eli suuria määriä, on tietokoneen käyttäminen melko välttämätöntä.

– Väline on sivuseikka, lopputulos ratkaisee.

Heitetäänpä konkarille tehtävä: minkä vihjeen antaisit sanalle ristikko?

– Hila, Wirén vastaa välittömästi.

Tyyntyä. No siihen tulee tietysti tauota, Helka Puumalainen, 70, toteaa, ja kynä käy. Joensuulaisella Puumalaisella on aina ristikkolehti tai useampi keittiönpöydällä. Niitä hän ratkoo miehensä kanssa.

– En osaa sanoa, mistä se alkoi, mutta eläkkeellä ollessa näitä on tullut ratkottua enemmän kuin aiemmin. Se on yksi ajankulu, hän sanoo.

Hänen mielestään hyvä sanaristikko on sellainen, jossa pitää nähdä jonkin verran vaivaa. Yleensä hän ratkoo helppoja ja keskivaikeita ristikoita. Vaikeimpiin hän ei koske, sillä hänelle on tärkeää, että ristikko tulee kokonaan ratkaistuksi.

Joidenkin lehtien lopussa on ristikoiden ratkaisut, mutta Helka Puumalainen katsoo niitä vain ”hätätilanteessa”.

– Haluan ponnistella. Mieluummin jätän vaikka kesken kuin katson vastauksen.

– Kompastuskiveni ovat ulkomaiset nimet ja paikat. Myös murresanat voivat olla vaikeita.

Jos jokin kohta on vaikea, Puumalainen jättää sen vähäksi aikaa hautumaan, ja kohta ratkaisu saattaakin tuntua ihan selvältä.

– Se oivaltaminen on ihanaa.

Helppoja ovat ristikoissa usein esiintyvät sanat.

– Atik Ismail on melkein jokaisessa ristikossa, samoin talas. Talas (venesuoja) oli minulle ennen outo sana.

– Kyllähän nämä yleissivistystäkin lisäävät.

Sudokut ja muut numeropelit eivät ole Puumalaisen juttu. Eikä ristikoiden ratkominen netissä, vaikka hän tietokonetta muuten käyttääkin.

Puumalainen muistaa, kuinka hän lapsena ihmetteli, miten hänen enonsa osaa ratkoa ristikoita. Nyt hän ihmettelee, miten joku osaa laatia niitä.

– Sitä en ymmärrä ollenkaan, hän nauraa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .