Palkankorotuksesta pitää puhua säännöllisesti, patistaa uravalmentaja – Näin esimies tyypillisesti torjuu pyynnöt, harjoittele vastaukset etukäteen

En minä päätä sellaisista asioista. Ei täällä kukaan mukaan saa. Katsotaan myöhemmin.

Tässä on esimiesten yleisin torjuntapatteristo, kun työntekijä menee pyytämään palkankorotusta, luettelee ratkaisukeskeinen uravalmentaja Riikka Pajunen.

 

Torjuntaan kannattaa harjoitella vastaukset.

Jos esimies ei päätä asiasta, selvitä, kuka päättää. Ei täällä kukaan muukaan saa -vastaus vaatii hieman enemmän työtä.

Lainsäädännön sanelemaa on, että samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa. Luottamushenkilön puoleen voi kääntyä. Hänellä on oikeus saada palkkatilastot ammattiryhmittäin eriteltyinä. Tiimin palkkatietoja voi hakea myös Verohallinnon kautta, sillä tiedot ovat julkisia.

Mutta milloin palata asiaan, jos vastaus on ei?

Vuosi on jo pitkä aika, Riikka Pajunen toteaa. On ajankohta koska tahansa, se pitää lyödä lukkoon. Asiaa ei kannata jättää roikkumaan ilmaan.

 

 

Pajunen kehottaa iskemään, kun pomo on kehunut tai yritys saanut ison tilauksen. Kun työtehtävät muuttuvat vastuullisemmiksi tai saa uuden projektin, on palkan suhteen oltava heti hereillä.

Taustatueksi ei Pajusen mukaan tarvita huippuprojekteja. Useimpien samassa työssä vuosia puurtaneiden työympäristö on muuttunut kuin varkain. Työstä on tullut entistä haastavampaa ja kuormittavampaa, ja käsissä on yhä useampia lankoja, mikä on väkisinkin kerryttänyt osaamista.

Myös kiittävä palaute kannattaa laittaa talteen. Kaikki konkreettinen on valttia, Pajunen kiteyttää.

– Kirjaa ylös paperille työkenttäsi ennen ja nyt. Mieti verkostoasi ja laita ylös, mitä hyötyä siitä on työnantajalle.

Asuntolainan korkojen tai vuokran nousu ovat tosiasioita mutta huonoja perusteluja palkankorotukselle. Työnantajan pitää tuntea saavansa korotukselle vastinetta.

Kiristäminenkään ei toimi. ”Löydätte tällä palkalla tähän jonkun toisen” -tyyppinen sanailu ei vie tilannetta eteenpäin, paitsi jos työntekijä todella on lähdössä. Sellaiset aikeet kannattaa tuoda ilmi ajoissa.

– Ihmiset ovat liian hienotunteisia ja ilmoittavat yhtäkkiä, että nyt minä muuten lähden. Työnantaja olisi saattanut olla aivan valmis nostamaan palkkaa. Toisin sanoen kannattaa uhata lähdöllä, jos oikeasti on lähdössä, Pajunen neuvoo.

 

Alle puolet työntekijöistä on keskustellut palkkauksestaan työpaikalla, selviää toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pron selvityksestä. Siitä käy ilmi, että eniten palkoista keskustellaan finanssi- ja rahoitusalalla sekä rakennusalalla.

Syy puhumattomuuteen on torjunnan pelko mutta myös ihmisten heikko omanarvontunto, Riikka Pajunen arvioi.

– Olemme nöyriä ja ajattelemme, että työnantaja antaa korotuksen, kun huomaa, miten hyvää työtä olemme tehneet.

Harvoin niin käy. Siksi Pajunen patistaa ihmisiä ottamaan työuran ohjakset omiin käsiin. Palkasta neuvotteleminen kuuluu työelämään, eikä siinä ole mitään mystistä, hän korostaa.

Tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta näkee hiljaisuuden taustalla olemattoman palkkakeskustelun. Tienestit ovat suomalaisilla työpaikoilla tabu. Palmu toivoo työpaikoille palkkaremonttia. Kahdenkeskisten neuvonpitojen sijaan lisää läpinäkyvyyttä ja logiikkaa.

– Työnantajalla on tieto työntekijöiden palkoista, ja aloitteen pitää lähteä sieltä. Pomojen tehtävä on luoda palkkajärjestelmästä mahdollisimman avoin. Se poistaisi työyhteisöstä tarpeetonta kilpailua ja kyräilyä.

 

Kahdenkeskisissä neuvotteluissa on Palmun mukaan vaarana se, että vain ne saavat, joilla on sinnikkyyttä ja pokeria vaatia. Tutkimusten mukaan miehillä niitä on enemmän kuin naisilla. Tilastokeskuksen Tasa-arvo Suomessa 2018 -selvityksen mukaan naisten keskiansiot ovat keskimäärin 16 prosenttia alhaisempia kuin miehillä. Yhtä lailla palkkasyrjintää voi olla saman sukupuolen sisällä.

– Palkankorotus voi olla riippuvainen siitä, kuinka hyvät välit työntekijällä on esimieheen, Palmu konkretisoi.

Pron aineiston perusteella Palmu arvioi, että noin puolella työntekijöistä maksettava palkka ei ole suhteessa tehtyyn työhön.

50 prosentista puolet nauttii työhön nähden liian suurta palkkaa, toinen puolikas on palkkakuopassa. Määräaikaiset saavat usein epäasiallista palkanalennusta.

– Määräaikaisilla työntekijöillä palkka on samasta työstä ja samoilla taustoilla keskimäärin noin 10 prosenttia alhaisempi, Palmu toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .