Perintöhopeat kaatopaikalle – moni on turhaan hävittänyt hometalon irtaimiston jopa kokonaan

Mitä tehdä hometalon irtaimistolle? Ei ainakaan hävittää kaikkea suinpäin, kuten moni on tehnyt. Kaatopaikalle ovat menneet niin perintöhopeat, arvokkaat lipastot ja ruokapöydät kuin valokuvatkin. Asiaan herätään siinä vaiheessa, kun aletaan miettiä, kuka hävitetyt tavarat korvaa.

– Ei niitä korvaa kukaan eikä mikään, ellei kyse ole äkillisestä vuotovahingosta, sanoo Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö.

Täyshävitykseen on päädytty omien virheellisten käsitysten vuoksi tai sosiaalisen median neuvoja noudattaen. Näitä tapauksia tulee Asumisterveysliiton tietoon yhä enemmän. Homeongelmat näyttävät synnyttäneen myös uudenlaista liiketoimintaa: Rämö on kuullut yrityksistä, jotka ovat luvanneet puhdistaa tuhansien eurojen maksusta kaiken mikä on puhdistettavissa ja hävittää loput.

Ongelmana on oikean tiedon löytäminen erittäin stressaavassa tilanteessa.

– Tarjolla on kokemustietoa ja paljon mielipiteitä, mutta hyvin vähän tieteellistä tutkimustietoa, Rämö sanoo.

Omat hometalokokemukset saivat Hannele Rämön kiinnostumaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien auttamisesta jo 1990-luvulla. Ja auttamista riittää – liittoon tulee vuosittain noin 5 000 yhteydenottoa homeasioista.

 

Ensimmäinen sääntö on, että silminnähtävässä homeessa oleva tai voimakkaasti homeelle haiseva irtaimisto pitää hävittää. Jos huolellisen puhdistuksen jälkeenkin irtaimisto aiheuttaa oireita, luovu siitä.

Jos kalusteissa tai tavaroissa ei ole hometta eikä selvää homeen hajua, riittää yleensä perusteellinen puhdistus imuroimalla, pesemällä tai pyyhkimällä.

– Home-epäpuhtaudet ovat pölyssä kiinni, ja ideana on päästä pölystä eroon. Siihen ensisijainen keino on mekaaninen puhdistus, sanoo johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitokselta.

Esimerkiksi kovat huonekalut, matot, astiat, lelut ja vaatteet voidaan pestä.

– Sen sijaan tyynyt, peitot ja petauspatjat olisi hyvä vaihtaa uusiin. Vuodevaatteet on muutoinkin suotavaa uusia kahden vuoden välein, Rämö toteaa.

Osa tavaroista voidaan säilyttää, kunhan se tehdään muualla kuin asumiskäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Esimerkiksi alkuperäiset asiakirjat kannattaa varastoida muualle ja teettää niistä puhtaat kopiot. Valokuvat voi laittaa laatikoihin ja teettää esillä pidettävistä kuvista uudet kopiot. Laminoinnin avulla voi säilyttää tärkeitä muistoja, kuten lasten piirustuksia.

Rämön mielestä irtaimiston puhdistamiseen ei tarvita ammattilaisia. Jos itse on homealtistuksesta pahasti sairastunut, kannattaa turvautua ulkopuoliseen apuun.

Rämö myös muistuttaa suojauksen tärkeydestä: käytä P3-henkilönsuojainta ja suojahaalaria sekä imurissa HEPA-suodatinta.

 

Kovien pintojen puhdistaminen on helpompaa kuin pehmeiden, joihin homeen hajukin tarttuu yleensä vahvemmin. Esimerkiksi kalusteet imuroidaan HEPA-suodattimella varustetulla imurilla, tampataan ja tuuletetaan. Kovien pintojen puhdistusaineeksi riittää usein yleispuhdistusaine.

– Biosidejä en suosittele ollenkaan, Rämö sanoo.

Biosidit ovat kemiallisia aineita, joilla torjutaan tai tuhotaan haitallisia pieneliöitä, kuten bakteereja, homeita ja sieniä. Myöskään Työterveyslaitos eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei pääsääntöisesti suosittele niitä homesiivouksen tehosteeksi. Laitosten kannanoton mukaan mekaanista puhdistusta voidaan vain perustellusta syystä tehostaa desinfiointikäsittelyn avulla esimerkiksi viemärivuotojen yhteydessä. Hajuhaitan vähentämisessä voi joissakin tilanteissa olla tarvetta biosidien käyttöön varoajat huomioiden.

Tekstiileissä käytännöt vaihtelevat. Matot kannattaa viedä pesulaan, mutta vaatteet ja kodin tekstiilit, kuten verhot, voi pestä itse. Ne pestään pesukoneessa mahdollisimman korkeassa lämpötilassa (vähintään 60 asteessa). Käytä kuivausrumpua, jos sellainen on.

Homeen hajua voi lisäksi poistaa silittämällä kuumalla raudalla ja tuulettamalla.

Kattava irtaimiston puhdistusohje löytyy Työterveyslaitoksen nettisivulta www.ttl.fi. Myös Asumisterveysliitosta voi tilata irtaimistonpuhdistamisohjeen, joka perustuu 25 vuoden aikana kerättyyn kokemustietoon.

– Kun ohjeita noudattaa, tavaroiden epäpuhtaudet saadaan yleensä niin vähäiselle tasolle, että ne eivät enää aiheuta oireita, Lappalainen sanoo.

 

Jos mahdollista, puhdistetut tavarat kannattaa tuoda uuteen kotiin vähitellen ja tarkkailla, tuleeko niistä oireita.

– Näin oireita aiheuttavan tavaran löytyminen helpottuu ja se voidaan hävittää, Rämö vinkkaa.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .