Suomalaiset ovat edelleen paperikalenterikansaa – viime vuonna painettiin 12 miljoonaa kalenteria

Vuoden vaihtuessa moni hankkii yhä perinteisen painetun kalenterin, vaikka sähköiset kalenterit ovat kasvattaneet vahvasti suosiotaan.

Almanakan historiaan ja nykypäivään liittyviin kysymyksiin vastaavat Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala (kysymykset 1–6) ja kalenterikustantaja Ajasto Paperproducts Oy:n kaupallinen johtaja Jere Martin (kysymykset 7–9).

Sanoja käytetään sekaisin, mutta almanakalla ja kalenterilla on selvä ero. Kalenterissa on vain kalenteritietoja, mutta almanakassa on niiden lisäksi paljon muutakin kuten tähtitieteellisiä tietoja.

Kuka tahansa. Helsingin yliopistolla aiemmin ollut yksinoikeus julkaista kalentereita päättyi vuoden 1995 alussa, kun Suomi liittyi EU:hun. Helsingin yliopistolla on kuitenkin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä kissojen, koirien ja hevosten nimipäivälistoihin. Eli nimipäivien käyttöön tarvitaan aina lupa, ja siihen liittyy tekijänoikeusmaksu, joka määräytyy kalenterin painosmäärän mukaan.

Jo keskiajalla julkaistiin katolisen kirkon pyhimyskalentereita, mutta nykymuotoinen kalenteri on peräisin 1600-luvulta. Yliopiston almanakka on ilmestynyt ruotsinkielisenä vuodesta 1608 ja suomenkielisenä vuodesta 1705.

Esimerkiksi auringonnousu- ja laskuaikoja, kuun vaiheita, pyhäpäivien saarnatekstejä, markkina- ja toripäivätietoja, luetteloita uskontokuntien juhlapäivistä sekä yksi tai kaksi asiantuntija-artikkelia. Tämänvuotisen almanakan asiantuntija-artikkelissa käsitellään suomalaisen demokratian kehittymistä. Ensi vuonna aiheena on vuoden 2020 nimipäiväuudistus.

Sisältö on pysynyt yllättävänkin saman tyyppisenä jo vuosisatojen ajan. Esimerkiksi sää- ja tähtitaivaan asiat ovat suomalaisille todella tärkeitä.

 

Suomessa painettiin viime vuonna arviolta 12 miljoonaa kalenteria. Eli se on reilut kaksi kalenteria yhtä suomalaista kohden. Esimerkiksi moneen Keski-Euroopan maahan verrattuna määrä on suurempi.

Yliopiston almanakan painosmäärä oli huippuvuosina yli 200 000 kappaletta, kun se nyt on reilut 60  000.

Painettujen tasku- ja pöytäkalenterien määrä on vähentynyt selvästi monien siirryttyä käyttämään sähköisiä kalentereita. Sen sijaan seinällä pidettävät kuvakalenterit ovat pitäneet hyvin pintansa. Niitä julkaistaan tuhansia erilaisia joka vuosi. Ne ovat esimerkiksi urheiluseuroille ja yhdistyksille tärkeä varainhankinnan väline. Lisäksi monet yritykset lahjoittavat niitä asiakkailleen.

Myös perhekalenterit ovat todella suosittuja. Niissä on oma osionsa jokaiselle perheenjäsenelle, ja kalenterista näkee yhdellä silmäyksellä viikon harrastukset ja muut menot.

Painettujen kalenterien myynti on vähittäiskaupassa viime vuosina jopa kasvanut. Yhtenä syynä on suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle. Kun työnantajalta tai esimerkiksi ammattiliitolta ei saa enää ilmaiskalenteria, se on ostettava kaupasta itse.

Suomalaiset juhla- ja merkkipäivät ovat yksi syy siihen, että monet haluavat erityisesti kotimaisen kalenterin. Myös liputuspäivien ja nimipäivien pitää näkyä kalenterista. Myös muistiinpanotilaa kaivataan yhä enemmän. Sen sijaan esimerkiksi puhelinmuistioiden ja karttojen tarve on vähentynyt.

Kansimateriaalit ja -värit seuraavat naisten muotia. Uutuuskalentereissa on samoja sävyjä kuin uusimmissa puhelinmalleissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusukulta ja savukvartsi.

 

Nimi- ja juhlapäivät on kalenterissa oltava

Jyväskyläläisessä kirjakaupassa asioivalla Korhosen pariskunnalla on kirkkaana mielessä, millainen paperisen kalenterin pitää olla.

– Siinä pitää olla nimipäivät ja juhlapäivät. Saimme lahjaksi kalenterin, jossa näitä ei ollut. Se jäi fiilistelykalenteriksi kauniiden kuvien vuoksi, mutta sen rinnalle piti hankkia taskukalenteri, josta päivät voi tarkistaa, Salme Lehtola-Korhonen kertoo.

Tällä kertaa pariskunta päätyi ostamaan seinäkalenterin. Myös sille oli selkeä vaatimus:

– Siinä pitää olla tasku.

Kotiin viemisiksi lähti Mappikalenteri, joka on muuten Suomen suosituin seinäkalenteri.

– Tämä on hyvä!

Painettuja kalentereita ostavat kaikenlaiset ja kaikenikäiset asiakkaat, kertoo myymälävastaava Jaana Mastokangas-Vuori Jyväskylän Sepän Suomalaisesta kirjakaupasta.

– Suurin käyttäjäkunta ovat 25–60-vuotiaat työssäkäyvät ihmiset.

Hänen mukaansa kalentereiden menekki on viime vuosina jopa kasvanut.

– Joskus neljä viisi vuotta sitten sähköiset kalenterit kasvattivat suosiotaan, mutta sittemmin moni on palannut takaisin paperisen kalenterin käyttäjäksi.

Tämän hetken suosikkeja ovat muiden muassa Tatu ja Patu sekä Herra Hakkarainen -aiheiset perhekalenterit sekä tuunattavat kalenterit.

– Tuunattava kalenteri on ollut huippusuosittu. Erityisesti nuoret pitävät siitä.

Tuunaajat koristelevat kalentereita esimerkiksi tarroilla ja teipeillä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .