Tiedätkö missä on väestönsuojasi – entä milloin sinne tulee paeta?

Kerrostalon kellarissa oleva häkkivarasto tai harrastetila on arkinen näky. Kun sitä tarkemmin tutkii, kaiken roinan alta voi paljastua väestönsuoja. Mutta mihin sitä tarvitaan? Voiko sinne mennä rauhan aikana?

Väestönsuojat on rakennettu ensisijaisesti sodan mutta myös esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden kaltaisten suurkatastrofien varalle. Sen sijaan niitä ei käytetä esimerkiksi kaasu- tai muissa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa.

– Jos esimerkiksi kemikaalirekka kaatuu ja alueella annetaan yleinen vaaramerkki, silloin suojaudutaan sisälle ja suljetaan ikkunat ja ilmanvaihto. Suojautumisessa on kiire, joten väestönsuojaan ei ehdittäisi valmistella käyttöön, toteaa erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta.

 

Sitä paitsi erityisesti kaasuvaaran aikana on syytä välttää kellaritiloja, joihin painavat teollisuuskaasut kerääntyisivät.

Parin vuoden takaisessa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kyselyssä 74 prosenttia vastaajista ilmoitti tietävänsä, milloin väestönsuojaan pitää mennä. Suurimman osan mielestä väestönsuojaan mennään hälytys- tai äänimerkin kuuluttua. Yleinen vaaramerkki on käsky siirtyä väestönsuojaan poikkeusoloissa mutta ei normaalioloissa.

 

Väestönsuojan ei tarvitse olla koko ajan käyttövalmiina. Lain mukaan väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisällä viranomaisten käskystä.

Väestönsuojilla on lähes aina myös normaaliolojen käyttötarkoitus, kuten varasto, joten ensimmäisenä se on raivattava tyhjäksi tavaroista. Myös sen varusteet on tarkistettava ja laitteet saatava toimimaan ennen ihmisten tuloa.

Arviot siitä, kuinka hyvin väestönsuojat on mahdollista saada toimintavalmiiksi määräajassa, vaihtelevat.

– Ongelmana on, että suojien käyttöönottoa ei voida rauhan aikana testata suuressa mitassa, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen.

 

Jos et asu isossa kerrostalossa, tiedätkö missä asuinpaikkasi väestönsuoja sijaitsee? Yllättävän moni ei tiedä. Jos asut omakotitalossa tai maaseudulla, sinulla ei ole omaa väestönsuojaa.

– Kaikilla suomalaisilla ei ole väestönsuojapaikkaa kotona mutta kapasiteettia on muuallakin, kuten toimistorakennuksissa ja kouluissa. Lisäksi monista isoista kaupungeista löytyy yleisiä suojia esimerkiksi pysäköintihalleista, Häyrinen sanoo.

Suomessa on yhteensä vajaat 4 miljoonaa suojapaikkaa yhteensä noin 48 000 väestönsuojassa. Eniten suojia on kaupungeissa, koska niissä on arvioitu olevan suurin pommitusriski. Noin 50 Suomen kunnassa ei ole yhtään väestönsuojaa.

– Oman väestönsuojan sijainti olisi hyvä tietää, vaikka sen selvittäminen ei kovin yksinkertaista aina olekaan. Asian selvittäminen kannattaa aloittaa tutustumalla taloyhtiön pelastussuunnitelmaan, Laurikainen toteaa.

 

Rauhan aika on kestänyt Suomessa niin pitkään, että ajoittain nousee esiin kysymys väestönsuojien tarpeellisuudesta. Suojia on muun muassa pidetty kalliina rakentaa niiden hyötyyn nähden.

– Järjetöntä olisi se, että niitä rakennetaan mutta ei ylläpidettäisi ja huollettaisi. Se, että väestönsuojista on hyötyä silloin kun niitä tarvitaan, perustuu siihen, että ne ovat kunnossa ja toimivat, Laurikainen sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa luovuttiin noin kymmenessä vuodessa väestönsuojien rakentamisesta. Häyrisen mukaan tässä ajassa menetettiin väestönsuojien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä tietotaito sekä varaosien toimittajat.

– Vanhoja suojia on purettu, ja rakennettujen väestönsuojien kunto rapisee huimaa vauhtia. Maahan on tehty jo useita kaupunginosia vailla väestönsuojia. Lopputuloksena Ruotsin kyky suojata väestöä kriisitilanteessa ollaan vaarassa menettää kokonaan, Häyrinen sanoo.

Ruotsissa harkitaankin väestönsuojien rakentamisen aloittamista uudelleen.

Rakentaminen jatkuu

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteen poistamista on pohdittu Suomessa aina silloin tällöin viime vuosina. Viimeksi asia nousi esiin pari vuotta sitten ministeriöitä ja maan hallitusta myöten, kun niiden tarpeellisuutta punnittiin osana rakentamisen normienpurkutalkoita.

Hallituksen esityksen mukaan väestönsuojelu on osa uskottavaa puolustusta, ja väestönsuojat väestönsuojelutyön keskeisin osatekijä ja siksi väestönsuojarakentamista on perusteltua jatkaa. Sen sijaan poikkeuslupakäsittelyä on tarkoitus sujuvoittaa.

Myös enemmistö suomalaisista kannattaa väestönsuojien rakentamista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime kesänä tehdyn kyselyn mukaan kannatus on hivenen noussut edellisestä tutkimuksesta vuodelta 2015. Nyt 72 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että niitä pitää edelleen rakentaa.

Vuosittain väestönsuojia rakennetaan noin 400 rakennukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .