Tuttu kolistelija ärsyttää vähemmän kuin kasvoton – lue lukijoiden kommentit naapureista

Asiantuntijat kehottavat tutustumaan naapureihin tuoreeltaan muuton jälkeen.

Asetu naapurisi asemaan ja pohdi, mitä hän sinulta toivoisi. Toteuta sitten tämä mieleesi tullut ajatus.

Tämä juhlallinen neuvo on kirjattu Suomen omakotiliiton laatimaan Hyvien naapurisuhteiden julistukseen, kohtaan numero yksi.

– Julistus on tehty kymmenisen vuotta sitten, mutta pätee edelleen hyvin, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Hän uskoo, että suurin osa naapurien välisistä ongelmista on ratkaistavissa lempeillä ja rakentavilla keinoilla. Puhumalla, tiedottamalla ja ennakoimalla pääsee jo pitkälle. Kun heti uutena asukkaana käy esittäytymässä naapureilleen, tutustuu ja näkee, asuuko aidan tai seinän takana vaikkapa myös eläimiä.

Jos lemmikin läsnäolo huolestuttaa, siitä kannattaa kertoa.

– Voi vaikka sanoa, että sinulla on varmasti kiva koira, mutta haluan kertoa, että minua on kerran koira purrut, joten siksi pelkään niitä. Naapurin on hyvä tietää siitä. Asiaa ei kannata padota päässään pitkään, muuten tulee helposti myöhemmin sanottua enemmän kuin on tarpeen, Savolainen sanoo.

Fiksu naapuri pyrkii tietenkin ottamaan pelon huomioon ja huolehtii jatkossa siitä, että koira on aina kytkettynä pihalla.

Savolaisen mukaan suurin osa ihmisistä on hyväntahtoisia. Hankaliakin naapureita toki on. Aina asiallinen järkipuhe ei tehoa lukuisista yrityksistä huolimatta.

– Silloin voi ottaa ongelman hienotunteisesti puheeksi myös muiden naapurien kanssa ja kysyä, kokevatko nämä saman asian ongelmana.

Jos kokevat, asiasta voi tiedottaa ystävällisessä hengessä kaikille, jolloin moite ei kohdistu vain yhteen asukkaaseen eikä moittijakaan profiloidu yksin nipottajaksi.

Kerros- ja rivitaloissa asioiden hoitaminen voi olla yhdessä sovittujen järjestyssääntöjen vuoksi helpompaa kuin omakotitaloalueella. Savolaisen mukaan on surullista, jos joutuu turvautuman poliisin tai juristin apuun – tai peräti tilaamaan muuttoauton.

Hyvä naapuri sen sijaan on suuri ilon aihe ja jopa turvallisuustekijä.

– Äitini asuu maalla, ja siellä on tapana vähän seurata, nouseeko naapurista savu tai onko siellä valot päällä.

Netissä toimivan Nappi Naapuri -palvelun perustajiin kuuluva Tanja Jänicke on niin ikään avoimen keskustelun kannattaja. Ovikellon soittaminen ja asioiden halki puhuminen tuottavat parhaan lopputuloksen ristiriitatilanteessa.

– Kirjeitse viestiminen naapurin kanssa tuntuu aika etäännyttävältä, Jänicke toteaa. Hän ei kuitenkaan lähtisi pimputtamaan ovikelloa tuohduksissa, vaan odottaisi kunnes päästä ei enää nouse höyryä ja palaisi asiaan sitten.

– Suosittelen naapureihin tutustumista, sillä ärsytyskin on vähäisempää, jos tietää, kuka siellä yläkerrassa metelöi.

Nappi Naapuri – tai tuttavallisesti Nappi – on naapurustojen sosiaalinen media. Se on kuin digitaalinen ilmoitustaulu, jonne voi jättää avunpyyntöjä, etsiä lenkkiseuraa tai ottajaa ylimääräiselle makaronilaatikolle.

Jänicken mukaan palvelu on jo tuottanut tulosta eli tuonut ihmisiä yhteen ja lisännyt yhteisöllisyyttä. Yli puolet sen käyttäjistä on tavannut naapurinsa kasvokkain myöhemmin. Usein Napissa etsitään hoitajaa lemmikille tai kaveria itselle. Siellä voi myös ehdottaa kyläjuhlia tai myydä polkupyöräänsä.

Nappi perustettiin kaksi vuotta sitten, mutta se lanseerattiin uudelleen kuluvan vuoden toukokuussa, jotta palvelua vaivanneet tekniset viat saatiin eliminoitua. Ennen uudistusta käyttäjiä oli noin 10 000, kesäkuun alussa 16 000.

Vaikka palvelu toimii koko maassa, käyttäjistä 90 prosenttia on pääkaupunkiseudulta.

– Jos pääkaupunkiseudun miljoonasta asukkaasta 50 000 lataisi Napin, sen todellinen arvo alkaisi nousta kunnolla, Jänicke kaavailee.

Nappi on myös mukana Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (Stea) rahoittamassa yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävässä projektissa.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .