Autojen uusi turvaominaisuus voi myös aiheuttaa vaaratilanteita – "Välillä tulee ikäviä yllätyksiä"

Uusimmissa automalleissa on kuljettajaa auttavaa tekniikkaa. Esimerkiksi kaistavahti varoittaa merkkivalolla ja piippauksella, jos auto on ajautumassa kaistaviivan ylitse.

Millä tekniikalla kaistavahti toimii, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen?

– Järjestelmien toiminta perustuu pääosin kameratekniikkaan. Usein kamera on sijoitettu tuulilasiin, ja se lukee sieltä kaistaviivoja. Yleensä kaista-avustin kytkeytyy toimintaan vasta maantienopeuksissa. Esimerkiksi omassa autossani nopeutta on oltava yli 60 kilometriä tunnissa.

Perusmalli vain varoittaa.

– Kaistalla pysymisen tukijärjestelmät voidaan oikeastaan jakaa kahteen eri tyyppiin: varoittimiin ja avustimiin. Varoitin varoittaa äänimerkillä tai ohjauspyörää tai rattia täristämällä, jos auto on ajautumassa pois kaistalta.

Kehittyneemmät mallit kykenevät ohjaamaan autoa.

– Avustinjärjestelmät puolestaan pyrkivät myös pitämään auton kaistalla, viivojen välissä. Tarvittaessa tällainen kaista-avustin pystyy ohjaamaan autoa joko kääntämällä ohjausta tai jarruttamalla vain toisen puolen renkaita. Toteutustavat vaihtelevat eri automerkeillä, Vesalainen summaa.

Hienoa tekniikkaa hyvälle ajokelille. Mutta entäs kun sataa räntää vaakasuoraan, ja edellä ajavat nostavat tielle kertyneen sohjon ilmaan?

– Jos kamera on lumen peitossa, järjestelmä ei luonnollisesti ole toiminnassa. Tästä kerrotaan kuljettajalle kojelaudan varoitusvalolla sekä usein myös ajotietokoneen antamalla teksti-ilmoituksella, Vesalainen kertoo.

– Useammin kameran näköyhteys viivoihin menetetään kuitenkin sen vuoksi, että itse kaistaviivat ovat lumen tai sohjon peitossa tai hyvin kuluneet

Vesalainen korostaa, että kaistavahti ei korvaa kuljettajaa.

– Kaista-avustimeen ei ole tarkoitus luottaa täydellisesti. Se on tarkoitettu hätävaraksi niihin tilanteisiin, jos kuljettaja nukahtaa, saa sairaskohtauksen tai hänen huomionsa muusta syystä herpaantuu. Missään tapauksessa kaista-avustimeen ei pidä turvautua normaaliajossa.

– Kun kaista-avustin joutuu puuttumaan auton ohjaamiseen, on joku ratkaiseva virhe tapahtunut jo aiemmin.

Tämäkään tekniikka ei ole aukoton.

– Kaista-avustin järjestää välillä myös ikäviä yllätyksiä. Se saattaa tulkita tien pinnassa olevaa railoa, urapaikkausta, saumaa tai jääpolannetta kaistaviivaksi ja tehdä hätäisen ohjausliikkeen täysin tarpeettomasti.

Kevyt liikenne on oma lukunsa. Kevyttä liikennettä ohitettaessa voi syntyä vaaratilanteita.

– Kevyttä liikennettä ohitettaessa tai kohdattaessa on tärkeää käyttää suuntamerkkiä, jolloin kaista-avustin kytkeytyy pois päältä, Vesalainen muistuttaa.

– Jos suuntamerkkiä ei käytä, saattaa avustin tulkita auton olevan siirtymässä vastaantulevien kaistalle ja korjaa ajolinjaa nopealla ohjausliikkeellä, kohti tien reunassa kävelevää jalankulkijaa tai pyöräilijää. Kaista-avustimen ohjausliikkeet ovat kyllä voitettavissa käsivoimin, kunhan kuljettaja on tarkkaavainen ja pitää ohjauspyörästä kiinni tukevasti, kaksin käsin.

 

Peruutustutka on ultraäänilaite

Joka kolmas peltikolari sattuu parkkipaikalla, ja peruutustutkat pelastavat monilta peltikolareilta.

– Peruutustutka on nimensä mukaisesti tutka, joka hyödyntää tutkalle tyypillisten radio- ja mikroaaltojen sijaan ultraääntä. Tutkan toiminta on hyvin kaikuluotainmaista eli anturit lähettävät ultraääni-impulsseja, jotka osuessaan esteeseen heijastuvat takaisin ja kertovat näin esteen etäisyyden, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kuvailee.

Miten tarkkoja ne ovat?

– Pääsääntöisesti peruutustutka antaa luotettavaa tietoa. Tiedän toki tapauksia, että betoniporsas tai vastaava este on sattunut juuri sellaiseen katveeseen, ettei tutkan sensori ole sitä havainnut. Siinä mielessä kunnon peruutuskamera on peruutustutkaa luotettavampi vaihtoehto, koska siitä kuljettaja pystyy omin silmin toteamaan, onko auton takana ketään tai mitään.

Tämän kirjoittaja havaitsi tutkan hyvin tarkaksi. Kun oli tiukka pakkaskeli ja lähdin peruuttamaan, tutka huusi hätäänsä. Kiersin auton ja katsoin vielä auton allekin – onko siellä lapsi tai kissa – ennen kuin huomasin, että kyse oli savusta. Tutka reagoi pakoputkesta tulleeseen, pakkasilmaan tiivistyneeseen savuun.

– Tuo on aivan mahdollista, Vesalainen kuittaa.

Talvi vaatii toimenpiteitä.

– Lumisella kelillä peruutustutkan sensorit on puhdistettava huolellisesti, mikäli järjestelmää halutaan hyödyntää. Luminen peruutustutkan sensori aiheuttaa jatkuvan hälytysäänen autoon sisälle. Toki kameran lumettuminen selättää myös peruutuskameran.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .