Autotuojien pomo teilaa "sähköautokiiman" – Järjen ääntä pitäisi kuunnella, nyt liikennettä sähköistetään yksisilmäisesti

Kaasukäyttöisten henkilöautojen suosio on nopeassa kasvussa. Viime vuonna niitä ensirekisteröitiin Suomessa pitkälti yli tuhat, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 433. Silti kaasusta puhutaan ja kirjoitetaan vaihtoehtoisena voimanlähteenä yllättävän vähän – verrattuna esimerkiksi sähköautoiluun.

Entä mitä mieltä autoalan suomalainen edunvalvoja on myllerryksestä, joita päästövaatimukset ja niiden vauhdittama voimanlähteiden tuotekehitys on aiheuttanut.

Mitä ajattelet jäteperäisten polttoaineiden tuotannosta ja kehittämisestä, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio?

Näitä toisen sukupolven jäteperäisiä polttoaineita ((biokaasu, bioetanoli, biodiesel) ei missään nimessä saisi unohtaa, koska Suomessa ne tehdään jätteistä. On aika takaperoista, että Suomi on iso HVO:n (= toisen sukupolven biodiesel) tuottaja, ja polttoaine viedään suurimmaksi osaksi kuitenkin pois täältä, esimerkiksi Ruotsiin. Lainsäätäjät voisivat keventää verotusta HVO:n suhteen ja tukea kotimaisen biokaasun tuotantoa ja käyttöä.

Miksi kannattaisi hankkia kaasuauto, nehän perustuvat tuttuun polttomoottoritekniikkaan?

Kaasuautot ovat hyvä vaihtoehto ja kasvava trendi, kun valikoima lisääntyy koko ajan. Niissä on polttomoottoriauton hyväksi havaittu tekniikka ja hinta samoissa kantimissa kuin normaaliautollakin. Polttomoottoreissa jyllää 132 vuotta vanha keksintö ja se on hieno laite, polttomoottoria ei pitäisi tässä sähköautokiimassa unohtaa vaan kehittää sitä myös edelleen näille biojätteistä tehtäville polttoaineille sopivaksi. Sähköauton akustosta saadaan nykytekniikalla kierrätettyä noin 50 %, polttomoottoriautosta 83 % (kaasuauto mukaan lukien). Molemmissa käytännössä loppuosa poltetaan energiaksi.

Bioperäinen polttoaine, miksi se on mielestäsi ekologinen vaihtoehto?

Hyvää biokaasussa ja HVO:ssa on, että ne ovat kumpikin täysin kilpailukykyisiä elinkaaripäästöiltään sähköauton kanssa. Vaikka pakokaasupäästöt ovat isompia, polttoaine on täysin kotimaista ja jäteperäistä, niiden elinkaaripäästö pystyy kilpailemaan sähkön kanssa, koska sähkön tuotannosta kertyy myös päästöjä.

Millä vähäpäästöinen auto liikkuu?

Jos autoon tankataan sekä eettisesti että ilmaston kannalta kestävää polttoainetta, hyvä niin. Sähkön kulutus on jo lisääntynyt ja tulee lisääntymään, ja joudumme ostamaan sähköä, millä se sitten tulevaisuudessa tuotetaankaan. Hiilellä, ydinvoimalla kuitenkin tuotetaan käyttämäämme sähköä, vesi- ja tuulivoimalla ei yksin nykyistä sähköntarvetta saada tainnutettua. Vesisähkökin mietityttää eettisesti. Silloin kosketaan luontoarvoihin, vaikutetaan kalakantoihin ja kutupaikkoihin valjastamalla virtoja. Olisi tuettava myös sitä polttoainetta, mitä itse tuotamme joka päivä: jätettä.

Mistä olet erityisen huolestunut sähköautoissa luonnon kuormitusta ajatellen?

Jos nyt maailmassa on miljardi autoa ja 20 vuoden päästä yli kaksi miljardia autoa, olisi hyvä kuunnella järjen ääntä ja ottaa useita hyväksi havaittuja polttoainevaihtoehtoja esille ja kehittää niitä tasapuolisesti.

Pelkään, että nyt liikennettä sähköistetään liian yksisilmäisesti.

Sähkö voimanlähteenä on hyvä, ja sitä tarvitaan, mutta siinä on haasteensa. Jos kaikki autot korvattaisiin sähköautoilla, akkuteollisuus lisääntyisi huimasti. Se tarkoittaisi sitä, että kaivosteollisuus ja alkuaineiden louhinta, jota akkuteollisuus tarvitsee, kasvaisi räjähdysmäisesti ja kallis maapallon ”naama” näyttäisi aika pahasti louhitulta.

Meitä saattaa odottaa aikamoinen ekokatastrofi, kun akkuihin käytettävät alkuaineet on louhittu loppuun. Sehän tiedetään, niin Suomessa kuin muuallakin, saati kehitysmaissa, kaivosteollisuudesta voi seurata erilaisia ympäristöhaittoja ja vahinkoja. Kestävässä kehityksessä on tuotava esiin kritiikkiäkin ja uskallettava kertoa faktoja ja mietittävä asiaa pidemmällä tähtäimellä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .