Hisham Ibrahim vie Suomen haamuautoja Afrikkaan pikkubusseiksi ja takseiksi – "Niillä tehdään vielä paljon rahaa"

Suomessa 20 vuotta vanha Toyota Hiace on elämänsä ehtoopuolella.

Afrikassa sillä kuitenkin on edessään monia työvuosia esimerkiksi paikallisliikenteen pikkubussina.

– Suomessa autoista pidetään huolta. Täältä vietävät autot eivät ole romuja, vaan niillä tehdään Afrikassa vielä paljon rahaa, Ranjia Oy:n yrittäjä Hisham Ibrahim sanoo.

Vuonna 2006 perustettu Ranjia Oy vie käytettyjä autoja Afrikkaan, esimerkiksi Nigeriaan, Etiopiaan, Ghanaan, Mauritaniaan ja Kameruniin.

Hisham Ibrahim oli hiljattain käymässä Kamerunissa ja näki, mihin osa vientiautoista siellä päätyy.

– Halpoja Toyotoja käytetään takseina. Ruuhkat olivat kauheat ja ihmisiä hirveästi. Taksikyyti vanhalla Toyotalla maksoi noin kaksi euroa, Ibrahim kertoo.

Japanilaisautot ovat kysyttyjä

Afrikassa kysyttyjä ovat Toyotojen lisäksi muutkin japanilaisvalmisteiset autot.

Hisham Ibrahimin poika Sami Ibrahim kertoo syyksi esimerkiksi sen, että japanilaisautoihin löytyy helposti varaosia. Vanhimmat Afrikkaan vietävät autot päätyvätkin purettaviksi.

– Myös Aasian ja Amerikan maista viedään autoja Afrikkaan, Sami Ibrahim kertoo.

Hän perusti viime vuonna oman yrityksensä Ranja Center Oy:n.

– Ostettavien autojen ikähaarukka on suuri. Vanhimmat autot ovat 1980-luvun alkupuolelta, uusimmat vuosien 2012–2015 malleja, Sami Ibrahim sanoo.

 

Hisham Ibrahimin mukaan Afrikan maissa on kysyntää myös uusille, kalliille autoille. Vanhojen autojen viennin kannattavuus perustuu siihen, että Afrikassa korjauskustannukset ovat pieniä.

– Monessa maassa korjaajan kuukausipalkka voi olla saman suuruinen kuin Suomessa tuntipalkka, Sami Ibrahim havainnollistaa.

Miljoonan raja lähestyy

Afrikkaan vietävät autot jäävät Suomessa kummittelemaan Trafin rekistereihin liikennekäytöstä poistettuina autoina.

Kaiken kaikkiaan liikennekäytöstä poistettujen autojen määrä on yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Kun vuoden 2008 lopussa Suomessa oli hieman yli 281 000 liikennekäytöstä poistettua autoa, viime vuoden lopussa määrä oli jo yli 927 000. Suomeen rekisteröidyistä autoista lähes joka neljäs, 23 prosenttia, oli tuolloin poistettu liikennekäytöstä.

Jos nykyinen kasvutahti jatkuu, miljoonan auton raja ylittyy ensi vuonna.

Verkkopalvelu on helpottanut

Mahdollisuus poistaa auto väliaikaisesti liikennekäytöstä tuli marraskuussa 2007. Sitä ennen ainoa vaihtoehto oli ottaa auto kokonaan pois rekisteristä, poistaa siitä kilvet ja käyttää auto katsastuksessa, kun sen otti uudelleen käyttöön.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kehityspäällikkö Markku Erkheikki arvioi, että varsinkin alkuvuosien kova kasvuvauhti johtui uuden käytännön helppoudesta.

Vuodesta 2010 lähtien auton liikennekäytöstä poiston on voinut tehdä verkkopalvelussa, mikä helpotti sitä entisestään. Marraskuusta 2015 asti tämä on ollut mahdollista kaikille ajoneuvoille.

– Osaltaan autokannan kokonaiskasvu selittää liikennekäytöstä poistettujen autojen määrän kasvua, mutta itse pitäisin vahvimpina tekijöinä vaihtoehdon tunnettuuden lisääntymistä ja vaivattomuutta, Erkheikki arvioi.

Viime vuoden lopussa liikennekäytöstä poistettuja autoja oli 5,7 prosenttia edellisvuotta enemmän, mikä tarkoitti yli 50 000 autoa lisää.

Kesäautoja noin 70 000

Osa autoista palaa takaisin liikenteeseen, vaikka ne olisi otettu väliaikaisesti pois käytöstä.

Liikennekäytöstä poistaminen onkin tarkoitettu juuri väliaikaiseksi ratkaisuksi. Esimerkiksi kesäautoja otetaan syksyllä pois liikennekäytöstä, jotta niistä ei tarvitse maksaa talvella veroja ja vakuutusmaksuja.

Ilmiö näkyy Trafin tilastoista: tänä vuonna liikennekäytöstä poistettuja autoja oli kesäkuun lopussa noin 70 000 vähemmän kuin maaliskuussa. Syksyisin liikennekäytöstä poistettujen autojen määrä lähtee jälleen kasvuun.

"Ongelma ja huoli on yhteinen"

Huomattava osa liikennekäytöstä poistetuista autoista pysyy Afrikkaan vietyjen autojen tavoin poissa liikenteestä pitkään, jopa pysyvästi.

Viime vuoden lopussa Suomeen oli rekisteröity yli 531 000 autoa, jotka olivat olleet poissa liikenteestä yli kaksi vuotta.

– Näiden tilastojen valossa on selvää, että osa ajoneuvoista päätyy muualle kuin viralliseen kierrätysjärjestelmään eli niin kutsutuiksi haamuajoneuvoiksi, Erkheikki sanoo.

 

Hän pitää romuajoneuvojen päätymistä virallisen kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle huolestuttavana.

– Ongelma ja huoli on yhteinen. Esimerkiksi pihoissa seisovat romuajoneuvot olisi hyvä saada pois pilaamasta ympäristöä, Erkheikki sanoo.

Laki on ajan tasalla, valvontaan ei ole aikaa

Haamuajoneuvo-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, kertoo neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä.

– Tämä ei ole pelkästään Suomen vaan EU:n laajuinen ongelma, Blauberg toteaa.

Euroopan komission viime joulukuussa valmistuneen selvityksen mukaan EU:ssa oli vuonna 2014 yhteensä 4,66 miljoonaa haamuajoneuvoa.

– Lainsäädännöllisesti asia on periaatteessa selvä, mutta lain valvonta on haamuajoneuvojen osalta resurssikysymys, Blauberg sanoo.

Hän kertoo, että ministeriö on miettinyt yhdessä alan toimijoiden kanssa keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

– Yhteistyötä ja lisäselvityksiä tarvitaan uusien ohjauskeinojen löytämiseksi, Blauberg toteaa.

Viranomaisten tiedonkulku toimii vain Eta-alueella

Afrikan lisäksi haamuajoneuvoja päätyy virallisen kierrätysjärjestelmän ulkopuolisiin romuttamoihin ja jää omistajien pihoille.

– Jos auto myydään Eta-maahan, esimerkiksi Saksaan, Suomen viranomaisille tulee tieto, kun se on rekisteröity uudessa maassa. Silloin auto poistetaan Suomen rekisteristä. Eta-alueen ulkopuolisten maiden kanssa näin ei ole, Erkheikki selventää.

Tämän vuoksi esimerkiksi Afrikkaan viety auto jää kummittelemaan Suomen ajoneuvorekisteriin. Samalla tavalla pysyvästi rekisteriin jäävät autot, jotka on purettu ja romutettu jossain muualla kuin viralliseen autojen kierrätysjärjestelmään kuuluvassa paikassa.

Romutustodistus vain virallisesta vastaanottopaikasta

Rekisteristä poistamiseen tarvittavan romutustodistuksen voi saada vain Suomen Autokierrätyksen verkostoon kuuluvasta vastaanottopaikasta. Jos auto on purettu esimerkiksi varaosiksi muualla, ei sitä pysty nykylainsäädännön mukaan poistamaan rekisteristä koskaan.

– Kierrätystoimialalla on epävirallisia toimijoita hyvin paljon. Osa voi luulla, että on toiminut aivan oikein, kun on vienyt auton tällaiseen paikkaan. Myöhemmin tulee yllätyksenä, ettei autoa ole mitään mahdollisuutta poistaa rekisteristä, Erkheikki toteaa.

Afrikan-vientiä tekevät harmaat toimijat harmittavat myös Sami ja Hisham Ibrahimia.

– On paljon epävirallisia ostajia, jotka eivät hoida nimimuutoksia ja paperitöitä, Hisham Ibrahim sanoo.

Ranjian ostamat autot vaihdetaan Ibrahimien mukaan aina yrityksen nimiin ennen kuin ne viedään pois maasta. Näin haamuauto jää Trafin rekisteriin yrityksen, ei viimeisen yksityisen omistajan nimissä.

Sami Ibrahimin mukaan omistajavaihdoksen tekeminen ennen ulkomaille vientiä on myyjälle myös taloudellisesti turvallisempaa.

– Pari viikkoa sitten ostimme vuoden 2012 Corollan. Me kuljetimme sen Belgiaan, ja sieltä eteenpäin kuljettajat halusivat ajaa sen Afrikkaan. Matkalla he kolaroivat auton. Jos auto olisi ollut edellisen omistajan nimissä, tilanne olisi ollut hänelle ikävä, Ibrahim toteaa.

Auton kierrättäminen on ilmaista

Ajoneuvon poistaminen liikennekäytöstä maksaa 16 euroa esimerkiksi katsastusasemalla. Trafin verkkosivujen kautta tehtynä liikennekäytöstä poistaminen maksaa 5 euroa.

Kun ajoneuvo on poistettu liikennekäytöstä, siitä ei tarvitse maksaa veroja.

Myös vakuutusmaksut voi katkaista vakuutusyhtiölle tehtävällä ilmoituksella. Rekisterikilpiä ei tarvitse enää toimittaa todisteeksi liikennekäytöstä poistamisesta.

Ajoneuvon ottaminen takaisin liikennekäyttöön on maksutonta.

Auton vieminen Suomen Autokierrätyksen vastaanottopisteeseen romutettavaksi on ilmaista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .