Jarrutatko poliisiauton tullessa vastaan? Se on turhaa

Vuorossa on koeajo autolla, jonka kyytiin kuka tahansa kyllä pääsee, mutta harva haluaa. Kun ylikonstaapeli Rauno Vehviläinen kaartaa pihaan vastapestyllä ”Mustalla maijalla” mielessä käy sekunnin verran huoli – ehdollistettu tunne siitä, että poliisin kanssa ollaan tekemisissä yleensä vain silloin kun on tehnyt jotain väärää.

– Muista sitten laittaa turvavyö kiinni, kollegakin kehottaa kun kerron lähteväni koeajolle poliisiautoon.

Jotta toimittajalta otettaisiin kunnolla luulot pois, kuvaaja passittaa minut heti alkajaisiksi auton putkatilaan eli niin sanottuun sikaosastoon. Ovi läimähtää takana kiinni. Olin miettinyt etukäteen, mahtaako takaosastossa matkatessa tulla huono olo, kun näkymä on vain taaksepäin. Muovisista tiloista päätellen moni tosiaan voi pahoin Maijassa. Käy kuitenkin ilmi, että takaosasta on pieni kalterein varustettu ikkuna myös eteenpäin. Tästä huolimatta en ehdota koeajoa sikatilasta käsin.

– Tule pois vaan jo sieltä, kuvaaja kehottaa.

Taitaa vinoilla. Maijan takaboksissa ei luonnollisestikaan ole sisäpuolella avausmekanismia.

Ilmastointi poliisikoirien myötä

Takatilan muovisten pintojen jälkeen olo pelkääjän paikalla on oikein kotoisa.

– Pistetään puhallusta vähän pienemmälle ettet palele. Näissä meidän vetimissä ei tule kylmä, Vehviläinen sanoo.

Hän kertoo anekdootin siitä kuinka poliisiautoon tuli ilmastointi vasta sitten, kun poliisikoirat yleistyivät käytössä.

– Ei ihmisistä niin väliä, mutta jottei koirille tule liian kuuma, varsin leppoisa poliisimies naurahtaa.

Enää ei pelota yhtään. Oikeastaan autossa ei ole ehkä koskaan tuntunut turvallisemmalta. Suojeltua fiilistä lisäävät muun muassa mukana kuskattavat lamauttimet, luotisuojakilvet, alkometrit, videolaitteet, auton pysäytykseen käytettävät piikkimatot ja Virve- eli poliisiradio. Töyssyissä voi kuulla kuinka varusteet hypähtävät vähän kyydissä. Muutoin matkanteko on tasaista ja suuresta rekvisiittamäärästä huolimatta yllättävän tilavaa.

Poliisiauton kyydissä näkee paljon punaiseksi vilkahtavia jarruvaloja. Yleinen primäärireaktio poliisi ilmestyessä näkökenttään on vauhdin hidastaminen. Näin silloinkin kun ei ajeta ylinopeutta.

– Jarruttaminen on tosin turhaa enää silloin kun poliisiauto näkyy jo. Jos autossa on tutka, se on poiminut jo kuskin nopeuden ennen kuin jalka ehtii jarrupolkimelle, Vehviläinen kertoo.

"Laita siihen juttuusi, että..."

Laita siihen juttuusi, että valtio ei säästä sillä, että poliisiautoissa eivät pala takavalot ja sumuvaloistakin vain toinen, Vehviläinen kehottaa.

Moista on epäilty Keskisuomalaisen lyhyet-palstaa myöten. Säästötoimenpiteiden sijaan kyse on kuitenkin uusien autojen säädöksistä. Etupään sumuvalonomaiset lamput toimivat käännösvaloina ja palavat vuoroin käännössuuntaan päin.

– Lisäksi kun nykyautossa laittaa ajovalot päivävaloasentoon, palavat vain etuvalot. Takavalot eivät syty ellei niitä erikseen sytytetä, Vehviläinen kertoo.

Vaikka käytäntö on lainmukainen eli takavaloja ei vaadita, ei se Vehviläisen mielestä ainakaan lisää turvallisuutta liikenteessä.

Ajon lopuksi ajetaan vielä vähän pillit soiden. Ääni on yllättävän vaimea auton sisällä. Ehkä siksi kykenen välttämään toisen automaattireaktion ja pitämään kädet nätisti sylissä sen sijaan että nostaisin ne ylös antautumisen merkiksi.

Palstalla toimittaja koeajaa autoja pelkääjän paikalla istuen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.